Kremlistä riippumattoman Pskovskaja Gubernija -lehden toimittaja Denis Kamaliagin pakeni maaliskuussa 2022 Venäjältä.
– Poliisi teki etsinnän toimitukseemme ja jälkeenpäin meille kerrottiin, että he tekevät kotietsinnän. Lopetimme toimintamme kahdeksi viikoksi ja se oli sietämätöntä. Työn tekemättä jättäminen oli paljon vaikeampaa kuin maasta lähteminen, hän kertoo ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle.
Hän on asunut Latviassa yli vuoden. Maasta on tullut tärkeä tukikohta maanpaossa eläville venäläisille toimittajille. Pääkaupunki Riikaan on perustettu Stockholm School of Economics in Riga -korkeakoulun tukema Media Hub -projekti, josta toimittajat voivat saada tukea.
Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen yli 500 mediatyöntekijää ja heidän perheenjäseniään on saanut apua projektilta. Määrä on valtava.
– He vaan jatkoivat tuloaan. Meillä on ollut ukrainalaisia, jotka tulevat toipumaan ja palaavat sitten takaisin, mutta venäläiset toimittajat pääosin jäävät, koska heillä ei ole paljoakaan vaihtoehtoja, kertoo projektin perustajiin lukeutuva Sabine Síle.
Media Hub tarjoaa muun muassa toimitiloja, joissa toimittajat voivat työskennellä. Projekti auttaa myös majoituksen järjestämisessä ja tukee yhteydenpitoa viranomaisiin.
Sabine Síle on vaikuttunut venäläisistä toimittajista.
– Nämä ovat uskomattoman innokkaita ihmisiä. Joillekin ei ole maksettu kuuteen kuukauteen, mutta he jatkavat edelleen. He työskentelevät pitkiä päiviä, viikonloppuisinkin. He asettavat itselleen erittäin korkeita vaatimuksia ja huomaamme, että se alkaa vaikuttaa heidän fyysiseen ja henkiseen terveyteensä, hän kertoo.
Venäläistoimittaja Denis Kamaliagin kertoo, että venäläislukijoiden tavoittaminen on haastavaa.
– Meidät (uutissivustot) on estetty 41 kertaa. Joka kerta kun meidät estetään, luomme uuden sivuston. Jonkin ajan kuluttua lukijakuntamme alkaa taas kasvaa ja sitten he taas estävät meidät. Se on kuin jatkuvaa vuoristorataa, hän kertoo.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta toimittaja on motivoitunut työhönsä.
– Teemme tämän varmistaaksemme, että sotaa vastustavat eivät anna periksi. Heidän on tiedettävä, etteivät he ole yksin. Lisäksi luomme tietoarkiston tulevia historiankirjoja varten, jotta ne sisältävät totuutta eivätkä propagandaa, hän sanoo.
Sabine Síle toivoo, että Euroopan unionin maat myöntäisivät maasta paenneille venäläistoimittajille pitkäaikaisia viisumeja. Tämä olisi konkreettinen tapa tukea tiedonvälitystä.
– Viime kädessä tämä on omien arvojemme testi. Emme halua jättimäistä Pohjois-Koreaa EU:n rajalle.