Hallituksen päätöksen oikeudelliset perusteet liittyen yli 70-vuotiaiden velvoitteeseen pysyttäytyä mahdollisuuksien mukaan ”karanteenia vastaavissa olosuhteissa” herättävät keskustelua. Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori emeritus Juhani Lehto kirjoittaa asiasta Suomen Kuvalehden Puheenvuoro-palstalla.
Lehto kritisoi kirjoituksessaan muun muassa sitä, että Suomen yli 70-vuotiaat velvoitettiin karanteenimaisiin oloihin ”yhdellä hallituksen päätöksellä, jossa ei kerrottu velvoitteelle määräaikaa”. Vaikka perusteeksi esitettiin riskiryhmien terveyden suojelu, ”mitään varsinaista velvoitteen hyötyjen ja haittojen arviota tai oikeusperustetta ei ole esitetty”.
Lehto hämmästelee lisäksi sitä, että vaikka myös nuoremmat perussairaat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään, ”velvoite” koskee vain yli 70-vuotiaita.
Lehto kaipaa myös täsmennyksiä sosiaali- ja terveysministeriön koteihin jakamaan koronaohjeistukseen koskien yli 70-vuotiaita. Ohjeistuksissa kehotetaan heitä esimerkiksi ”välttämään kodin ulkopuolella liikkumista”, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
”Tarkoitetaanko vakinaisessa asunnossa sisällä pysymistä? Onko mahdollinen oma vapaa-ajan asunto myös osa ”kotia”? Kuuluuko ”kotiin” myös mahdollinen kotipiha tai laajempikin pihapiiri?” kysyy Lehto kirjoituksessaan.
Lehto siteeraa myös ohjeistusta ”Muista liikkua kotona mahdollisimman paljon. Jos kuitenkin ulkoilet, vältä kontaktia muiden ihmisten kanssa”. Lehto huomauttaa, että velvoite antaa kyllä yli 70-vuotiaille luvan ulkoiluun, mutta kiinnittää huomiota ”jos”-sanaan, mikä ei tähän kannusta.
Juhani Lehto kaipaa yli 70-vuotiaita koskevan velvoitteen oikeusperustan arviointia sekä ohjeistuksiin täsmennystä, kun hallitus seuraavan kerran pohtii rajoituksia. Lehto korostaa, että myös ikäihmisiä koskevien rajoitusten terveydelliset haittavaikutukset tulisi ottaa vakavasti, mitä tulee esimerkiksi liikunnan rajoittumiseen ja yksinäisyyden kasvuun.