Verkkouutiset

USA:n ja Englannin välinen jalkapallo-ottelu MM-kisoissa päättyi maalittomaan tasapeliin. AFP / LEHTIKUVA / ODD ANDERSEN

Emeritusprofessori Qatarin MM-kisoista: FIFA:n puheet eivät länsimaista demokratiaa

Kansainvälinen jalkapalloliitto sivuuttaa kisoihin kohdistuvan arvostelun, mutta on muuttanut tapojaan.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuilla on lähes institutionaalinen asema. Tämänkertainen erikoinen vuodenaika ei ole ollut suurin puheenaihe ennen kisoja ja kisojen aikana, vaan kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n toiminta.

Kisat Qatarille myönnettiin 12 vuotta sitten. Silloin FIFA:n johdossa oli sveitsiläinen Sepp Blatter.

Blatter sai väistyä FIFA:n johdosta vuonna 2015 korruptioskandaalin jälkeen. Blatteria seurasi niin ikään sveitsiläinen Gianni Infantino. Infantino on parhaansa mukaan puolustanut Qatarin kisaisännyyttä ja ummistanut silmänsä kisaisännän mahdollisilta ongelmilta.

The Guardianin mukaan Qatarissa on kuollut yli 6 000 siirtotyöläistä sen jälkeen, kun kisat myönnettiin sille. Siirtotyöläisten kohtelu on yksi pisara meressä lisää ihmisoikeusrikkomusten listassa, joka on näitä kisoja varjostanut. Puheenjohtaja Infantino on osoittanut sympatiaa eri ryhmille toteamalla kokevansa itsensä toisinaan seksuaalivähemmistön edustajaksi ja toisena päivänä siirtotyöläiseksi.

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkosen mukaan muutospaineet FIFA:n muuttumiselle ovat kovat.

– Pelkkä henkilövaihdos ei riitä, jos FIFA:ssa on rakenteellista ongelmaa. Rakenteellinen korruptio ei häviä ainoastaan henkilövaihdoksella. On aivan selvä, että FIFA:n puheenjohtajan puheet eivät edusta länsimaista demokratiaa, Hannu Itkonen sanoo Verkkouutisille.

Itkonen kuitenkin muistuttaa, että FIFA koostuu hyvin monenlaisista maista, joilla on erilaisia näkemyksiä demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

– Tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet Qatarin kisaisännyyteen, osoittavat, että ainoastaan FIFA:n sisäpiiri ei ole vaikuttanut päätöksiin, vaan myös poliitikot, Itkonen sanoo.

Päätöksenteko
tullut avoimemmaksi

Vaikka Infantinon viime aikojen esiintyminen ei ole ollut luottamusta herättävää, niin FIFA:n toimintatavoissa on tapahtunut hänen aikakaudellaan paljon positiivista.

– FIFA on muuttunut hänen aikakaudellaan ihan olennaisesti. Esimerkiksi MM-kisojen valintaprosessi on paljon aiempaa avoimempi. Qatarin tämän vuoden kisat ja Venäjän vuoden 2018 kisat olivat pienen piirin valinta. Aikanaan valinnan teki FIFA:n hallituksen 22 jäsentä ja pieneen joukkoon kohdistettiin paljon erilaista lahjontaa, sanoo Suomen jalkapalloliiton puheenjohtaja Ari Lahti Verkkouutisille.

Tällä hetkellä valintaprosessi on kaksiosainen. Äänestys tapahtuu nykyään kaikkien jäsenmaiden kesken. Äänestäminen tapahtuu suuressa salissa iPadeillä, jossa kaikkien maiden äänet tulevat nähtäville suurelle näytölle heti äänestyksen jälkeen. Ennen äänestystä FIFA kuitenkin tekee valmistelutyötä, jossa otetaan huomioon hakijamaan ihmisoikeusasiat ja ympäristönäkökohdat. Kaikki nämä tiedot FIFA toimittaa päätöksentekijöille.

Ari Lahti on ollut mukana äänestämässä vuoden 2026 MM-kisaisännästä. Kisaisännyyden voitti Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon yhteishakemus. Toinen hakija oli Marokko.

– Valintaprosessissa otetaan nykyään huomioon paljon asioita, joista Qatarin kisat on saanut kritiikkiä. Ennen äänestystä kaksi hakijakandidaattia kävi yhdessä Kööpenhaminassa esittämässä
oman tarjouksensa, ja molemmat sai yhtä paljon aikaa esittää omat ehdotuksensa. Kun esitykset olivat ohi, niin keskustelimme yhdessä pohjoismaalaisittain. Prosessi oli hyvin läpinäkyvä enkä
kokenut siinä olevan minkäänlaista lahjontaa tai muita vaikuttamispyrkimyksiä, Lahti sanoo.

Lahden mukaan Fifan toiminnassa on paljon enemmän kontrollia kuin aiemmin. Sen sijaan FIFA ja
Infantino ovat hankalassa paikassa viestiessään Qatarista.

– Kisat järjestetään ensimmäistä kertaa muslimi- ja arabimaassa. Siellä on oma pitkäaikainen kulttuurinsa, joka ei kovin helposti taivu pohjoismaiseen ajatteluun. Se lienee perimmäinen syy,
miksi viestintä näyttäytyy Infantinon ylenkatsontana asioihin.

Suomi muiden Pohjoismaiden kanssa edustaa alle kolmea prosenttia kaikista FIFA:n jäsenmaista. Lahden aikana Pohjoismaat ovat pyrkineet vaikuttamaan FIFA:an. Ne ovat kiinnittäneet esimerkiksi
huomiota siirtotyöläisten kohteluun. FIFA on asiaan reagoinut, vaikka on Lahden mukaan ollut hieman myöhäisherännäinen.

Pohjoismaissa mediakin on joutunut haastavaan tilanteeseen viestiessään käynnissä olevista kisoista. Tiistaina Ylen A-studiossa keskusteltiin siitä, pitäisikö jalkapallokisoja katsoa lainkaan ja samaan aikaan toinen Ylen kanava näytti suoraa lähetystä Qatarissa pelatusta ottelusta.

– Tilanne on hankala mediallekin. Samaan aikaan pitää olla kriittinen ja samalla uutisoida, kuten urheilusta on perinteiseen tapaan totuttu uutisoimaan, sanoo Hannu Itkonen.

Kysymykseen siitä, onko Qatarin kisojen katsomista syytä boikotoida Qatarin ihmisoikeusrikkomusten takia, Itkonen jättää jokaisen omalle vastuulle.

– Amnestyn toiminnanjohtaja Peik Johansson sanoi, että se ei tavattoman paljon ratkaise, katsooko yksilö kisoja vai ei. Henkilökohtaisesti itse kirjoitan kahta kirjaa enkä toistaiseksi ole avannut televisiota jalkapallon vuoksi, Itkonen sanoo.

Uusimmat
MAINOS