Verkkouutiset

Ihmisiä Tokiossa. / LEHTIKUVA / AFP Philip Fong

Emeritusprofessori ihmettelee: Kaukoidässä ihmishenkeä arvostetaan

Koronasta eniten kärsineissä maissa ei näy juurikaan merkkejä laumasuojasta.

Emeritusprofessori Jouko Tuomisto huomauttaa koronastrategian olleen pandemian aikana hyvin erilainen Itä-Aasiassa ja esimerkiksi Uudessa-Seelannissa moniin länsimaihin verrattuna.

– Kaikki tämä palautuu siihen, mikä on ihmishengen hinta. On aika kiinnostavaa, että Kaukoidän autoritaarisissa maissa se näköjään arvostetaan suuremmaksi kuin lännessä. Ja muutamissa idän demokratioissakin, Tuomisto tviittaa.

Hän vastaa THL:n emeritusprofessori Matti Jantusen jakamaan graafiin Serbian, Liettuan, Perun, Bulgarian, Pohjois-Makedonian sekä Bosnian ja Hertsegovinan tartuntamääristä. Kyseisissä maissa kuolleisuus on ollut maailman korkeimpien joukossa.

– Sairastamisen tuoman laumasuojan pitäisi siis näkyä tartunnoissa, kuten Brasilian Manauksessakin. Kuitenkin jokaisessa niistä tartunnat lisääntyvät nyt nopeammin ja niitä on enemmän vuorokaudessa kuin kertaakaan pandemian aikana, Matti Jantunen sanoo.

Tiukempaa linjaa ovat vetäneet muun muassa Singapore, Japani, Etelä-Korea, Uusi-Seelanti ja Taiwan. Tartuntamäärät ovat olleet keväästä 2020 lähtien suhteellisen vähäisiä, joten väitettyä laumasuojaa ei ole päässyt kertymään paitsi rokotteiden luoman suojan kautta.

– Tartunnat lisääntyvät Japanissa ja Singaporessa, ennätystasolla ei olla missään, päivittäisiä tartuntoja alle kymmenesosa eniten laumasuojaa hankkineista. Johtopäätöksiä, Jantunen kysyy.

Esimerkiksi Kiinassa paikallisiin tartuntaryppäisiin on vastattu tiukoilla sulkutoimilla, jotka ovat kattaneet kymmeniä miljoonia ihmisiä. Monien asiantuntijoiden mukaan vastaavaa linjaa ei voida ylläpitää pitkään varsinkaan herkästi leviävän omikronmuunnoksen vuoksi.

Jouko Tuomisto kaipaa lisätutkimuksia tiukan nollastrategian yhteiskunnallisista seurauksista.

– Olisi myös kiinnostava nähdä kunnon laskelmat siitä, mitä hyvää ja huonoa tukahduttamispolitiikka vaikuttaa mielen ja ruumiin terveyteen ja myös talouteen epäsuorasti (etätyö, koulut, ihmisten joutuminen erilleen toisistaan). Analyysi varmaan muistuttaisi elinkaarianalyysiä, emeritusprofessori toteaa.

Uusimmat
MAINOS