Joulun myötä Suomen matkailu on kokenut vuotuisen nousukautensa. Lapin lentokentät ovat täyttyneet lunta, talvimaisemia, puhdasta luontoa ja joulupukkia etsivistä turisteista niin läheltä kuin kaukaakin. Muun muassa suomalainen turvallisuus, järvimaisemat, raikas ilma ja yöttömät yöt houkuttelevat matkailijoita myös muina vuodenaikoina. Silti matkailu on yhä Suomessa alihyödynnetty resurssi.
Yhtenä Suomen maabrändin kohottajana voisi toimia yhä pitkälti hyödyntämätön audiovisuaalinen ala, jossa luovuus yhdistyy teknologiseen osaamiseemme sekä korkeaan kielitaitoomme. On sanomattakin selvää, että esimerkiksi Suomessa kuvatut elokuvat hyödyttävät matkailualaa merkittävästi.
Elokuva- ja av-ala on erittäin vientiorientoitunut ja se tarjoaa siten valtavan mahdollisuuden niin matkailulle kuin yleisemmin Suomen taloudelle. Alan yrittäjien lisäksi elokuva- ja av-alan kasvusta hyötyisivät esimerkiksi matkailualan toimijat, tavarantoimittajat ja rakennusyrittäjät.
Suomessa toimii jo nyt noin 600 av-alan yritystä. Kilpailutekijöitämme elokuva-alalla ovat toimivan liikenne- ja muun infrastruktuurin lisäksi myös palvelut, turvallisuustilanne, luonto ja luonnonolosuhteet kuten lumi, vaihtelevat vuodenajat ja valo.
Hyvästä infrastruktuurista ja ainutlaatuisesta luonnostamme huolimatta Suomi häviää usein kilpailun av-alan kuvauspaikkoja valittaessa esimerkiksi Ruotsille. Ruotsin kanssa meillä on tarjottavana hyvin samanlaiset ja infran osalta jopa paremmat kuvauskohteet, mutta alan kasvuun tarvittavat kannustimet puuttuvat.
Monet valtiot ovat ottaneet käyttöön audiovisuaalisen alan tuotantokannustimia. Meiltä on poliittinen tahtotila asialle toistaiseksi puuttunut. Muutosta on kuitenkin lupa odottaa, sillä kuluvan vuoden budjettimietinnössään valtiovarainvaliokunta nostaa uutena kasvualana esiin av-alaan tuotantokannustimiin liittyvät mahdollisuudet.
Tuotantokannustinten kautta elokuva-, tv- ja muut audiovisuaaliset tuotannot saavat osittaispalautuksia tekemistään hankinnoista siinä maassa, joka tarjoaa kannustimia. Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, ohjaavat tällaiset kannustimet käytännössä kansainvälisiä tuotantoja merkittävällä tavalla. Myös suomalainen tuotanto hakeutuu yhä useammin niihin maihin, joissa kannustimia käytetään.
Elokuvanäkyvyyden vaikutusta matkailuun kuvastaa se, että vuonna 2012 40 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa teki matkakohdepäätöksensä perustuen siihen, missä maassa jokin elokuva oli kuvattu. Esimerkiksi Uuden-Seelannin teettämän matkailututkimuksen mukaan 13 prosenttia maahan viime aikoina matkanneista kansainvälisistä matkailijoista oli tehnyt kohdevalintansa Uudessa-Seelannissa kuvattujen Hobitti-elokuvien pohjalta.
Suomi tarvitsee uusia ennakkoluulottomia avauksia. Kaikki kivet on käännettävä toimeliaisuuden lisäämiseksi. Matkailu- ja elokuva-ala ovat toimialoja, joilla on potentiaalia merkittävään kasvuun. Vaadin rohkeutta valtiovarainministeriöltä av-alan tuotantokannustimia kokeilevan pilotin käynnistämiseksi. Toivon elokuva- ja av-alan kehittämisen olevan esillä myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Kirjoittaja Leena Harkimo on kansanedustaja (kok.)