Saimaannorpan pesärauha julistetaan, kun norpat etsivät sopivia pesäpaikkoja ja valmistautuva pesintään. WWF on julistanut pesärauhan paikallisten kanssa vuodesta 1993 lähtien.
Pesärauha on järjestön mukaan keskeinen osa saimaannorpan suojelua, sillä norpat ovat pesimäaikana hyvin herkkiä häiriölle.
Pesärauhan tänä talvena julistanut Markku Pölönen kertoo WWF.n tiedotteessa, että saimaannorppa on hänelle zen eli eläin merkitsee rauhallisuutta.
– Saimaannorppien vähäinen määrä on häkellyttävä. Se ansaitsee kaiken mahdollisen suojelun. Pienikin teko voi olla todella merkityksellinen saimaannorpan tulevaisuuden kannalta. Siksi pesärauhan julistaminen – ja sen kunnioittaminen – on erityinen teko, Pölönen painottaa.
Lumitilanne Saimaan vesistön laidoilla on ollut tänä talvena heikko. Metsähallituksen johdolla saimaannorpille on kolattu noin 250 apukinosta, joihin norppa voi kovertaa pesän. Mukana oli yli sata vapaaehtoista.
Jos norppa joutuu synnyttämään poikasensa jäälle lumen puutteen takia tai jos pesäkinos sulaa liian aikaisin, kuutin selviytymismahdollisuudet ovat heikot.
Apukinoksia kolattiin ensimmäisen kerran suojelutoimena vuonna 2014, ja Metsähallituksen mukaan niiden käyttöaste on keskimäärin 75 prosenttia. Kinosten kasaaminen on osa Saimaannorppa-LIFE-hanketta, jossa myös WWF on mukana.
Metsähallituksen luontopalveluiden suojelubiologi Miina Auttila on hyvin ilahtunut, että hankkeen myötä vapaaehtoisten suojelutoimiin osallistuvien paikallisten määrä on lisääntynyt.
– Oman vesialueensa tuntevat paikalliset ovat korvaamaton apu saimaannorpan suojelussa, hän painottaa.
Metsähallitus on kehittänyt myös saimaannorppien keinopesiä yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Viime vuonna norpille oli tarjolla kaksi keinopesää, tänä vuonna seitsemän.
Keinopesistä kaksi on kasattu järviruokolyhteistä, ja ne tarvitsevat alustakseen jään. Kokeilussa on myös muoviponttoneiden varassa kelluvia, kupumaisia turvelevyillä päällystettyjä pesiä, jotka eivät tarvitse alustakseen jäätä.
– Juuri tällaisia kokeiltiin jo viime talvena, jolloin norpan havaittiin pitäneen avantoa auki ja käyneen hengittämässä toisessa keinopesistä. Tämä on lupaava tulos, vaikka norppa ei sitä varsinaisesti pesänä käyttänytkään, Auttila kertoo.
Saimaalla elää vain noin 360 norppaa. WWF on työskennellyt saimaannorpan puolesta vuodesta 1979.