Kyseessä on radiotaajuinen säteily, jota muun muassa matkapuhelimet ja niiden tukiasemat tuottavat.
– Olemme hurmaantuneet uuden langattoman teknologian tuomiin huikeisiin mahdollisuuksiin. Alamme vasta kovin hitaasti herätä sen riskeihin, vaikka langaton teknologia ja sen myötä radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily lisääntyy ympärillämme koko ajan, Eeva-Johanna Eloranta toteaa.
Hän huomauttaa, että esimerkiksi eduskunnassa tällä hetkellä käsittelyssä olevassa tietoyhteiskuntakaaressa ei ole otettu huomioon radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn ympäristö- ja terveysvaikutuksia.
Euroopan neuvosto suositteli vuonna 2011, että jäsenvaltioiden pitäisi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi matkapuhelinten tuottamalta säteilyltä.
Euroopan parlamentin vuonna 2009 antaman päätöslauselman mukaan matkapuhelinantenneja asennettaessa tulee erityisesti huolehtia siitä, että erityisherkät kohteet, kuten koulut ja päiväkodit eivät ole tarpeettoman lähellä matkapuhelintukiasemia.
Maailman terveysjärjestö (WHO) luokitteli radiotaajuisen säteilyn vuonna 2011 mahdollisesti syöpävaaralliseksi (luokka 2 B). Myös kotimainen Säteilyturvakeskus STUK on suositellut lasten kännykänkäytön rajoittamista, mutta sen mukaan tukiasemista ei kuitenkaan ole vaaraa.
– Asiantuntijoiden mukaan matkapuhelinten kuuluvuus voitaisiin varmistaa varsin pienillä kenttävoimakkuuksilla ilman, että tukiasemia tarvitaan koulujen saatikka päiväkotien läheisyydessä tai asuinrakennusten seinissä tai katoilla. Turvallinen tapa olisi sijoittaa tukiasemat mastoihin ja noin 300 metrin päähän mm. päiväkodeista ja kouluista, Eloranta sanoo.
Langattomaan teknologiaan liittyviä riskejä pohdiskellaan artikkelikokoelmassa, jonka tarkoitus on saada aikaan kansalais- ja yhteiskuntapoliittista keskustelua aiheesta.
Kirjan kirjoittajia ovat Elorannan lisäksi FT Mikko Ahonen, OTT Henrik Elonheimo, OTM, VTM Marjukka Hagström, toiminnanjohtaja Hanna Nurminen ja LL Liisa Sulkakoski.