Koronapandemian jälkeinen hintapiikki elintarvikkeiden raaka-aineissa ja tuotantopanoksissa sekä epävarmuus mahdollisista uusista rajoituksista vaikuttavat elintarvikealan näkymiin huolestuttavan paljon, todetaan Elintarviketeollisuuden talouskatsauksessa.
Toivoa loppuvuoteen luovat kuitenkin matkailun ja ravintolapalvelujen elpyminen sekä kuluttajien myönteiset odotukset omaa taloutta kohtaan.
Talouden suhdanne on jatkunut syksyn aikana Suomessa myönteisenä, mutta elintarviketeollisuus ei ole vielä päässyt kiinni pandemian jälkeiseen kasvuun. Lähestyvästä joulusesongista huolimatta ruokia ja juomia valmistavien yritysten luottamus ja tuotanto-odotukset ovat yhä tavanomaista heikommat.
Samaan aikaan elintarvikkeiden valmistuksen kustannukset ovat kasvussa. Etenkin raaka-aineiden hankinta on kallistunut. Energian hinnannousu tuntuu paitsi energian hankinnassa, myös kuljetusten ja varastoinnin kustannuksissa. Raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden epävakauden kestosta tai helpottumisesta ei ole varmuutta.
– Yritykset tekevät kaikkensa päästäkseen kiinni kasvuun sekä koti- että vientimarkkinoilla, mutta sen lisäksi valtiovallalta tarvitaan alaa vakauttavia toimia ja ennustettavuutta liiketoimintaympäristöön, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan elintarvikeyritykset investoivat ilmastotoimia ja kuluttajien terveyttä edistäviin ratkaisuihin, mutta epävarmuus muun muassa kulutuksen verotuksen tulevaisuudesta lisää investointien riskejä.
Elintarvikeyritysten kasvaneet kustannukset eivät ole toistaiseksi siirtyneet ruuan ja juoman kuluttajahintoihin, jotka ovat nousseet Suomessa maltillisemmin kuin EU-maissa keskimäärin.
– Tuottajahinnoissa elintarviketeollisuus ei ole pysynyt yleisesti tehdasteollisuuden tuottajahintojen tasolla. Ankarasta kilpailusta johtuva vähäinen hinnoitteluvoima alentaa alan ennestään matalaa kannattavuutta, Elintarviketeollisuusliitto toteaa.
Pandemiasta huolimatta elintarvikkeita on viety Suomesta kuluvan vuoden aikana samaa tahtia kuin viime vuonna. Viennin arvo kummankin vuoden tammi-elokuussa oli 1,2 miljardia euroa. Tällä vauhdilla oltaisiin saavuttamassa viime vuoden ennätyksellinen taso viennissä eli 1,8 miljardia euroa.
Vienti vetää, mutta epävarmuutta on nähtävissä kansainvälisilläkin markkinoilla.
– Suomalaisten elintarvikkeiden vienti on ollut esillä julkisuudessa viime aikoina. Odotamme valtiovallalta halua vahvistaa strategisesti keskeisten elintarvikevientiä kehittävien tahojen, kuten Business Finlandin rahoitusta elintarviketeollisuudelle. Tällä hetkellä vallitseva hankelähtöinen rahoitus ei tue elintarvikeviennin kehittämistä pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti, Käkelä toteaa.