Suomalaiset elintarvikeyritykset tekivät Elintarviketeollisuusliiton mukaan viime vuonna runsaasti uusia avauksia viennissä, ja uusia yrityksiä on lähtenyt hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.
– On tärkeää varmistaa, että myönteinen vire saa jatkua eikä yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla rasiteta esimerkiksi uusilla kotimaisilla veroilla tai velvoitteilla, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja painottaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa elintarvikealan kehittymistä vahvistava toimintaympäristö kotimaassa antaa mahdollisuuksia kasvuun vientimarkkinoilla.
– Elintarvikeala tarvitsee yksillä säännöillä pelaavia, vahvoja sisämarkkinoita. Eurooppalaisilla kuluttajilla on ostovoimaa, joten mahdollisuudet korkean lisäarvon viennille ovat erinomaiset. Hyötyjä saadaan kuitenkin vain, jos sisämarkkinat toimivat moitteettomasti. Suomen pitää pyrkiä toimillaan ja kannanotoillaan vahvistamaan sisämarkkinoiden kehitystä, Pohja toteaa.
Suomen elintarvikeviennistä 69 prosenttia suuntautui viime vuonna EU:n sisämarkkinoille. Viisi tärkeintä kohdemaata olivat Ruotsi, Viro, Venäjä, Ranska ja Tanska. Nämä maat kattoivat yli puolet viennistä.
Viennin suurimmat tuoteryhmät olivat viime vuonna maitotuotteet, juomat ja lihat. Maitotuotteiden osuus viennistä oli 30 prosenttia eli kaksinkertainen kakkostilan juomiin verrattuna. Lihatuotteita kokonaisviennistä oli 11 prosenttia. Eniten kasvoivat myllytuotteiden, leipien, kakkujen sekä luokkaan muut erinäiset elintarvikkeet kuuluvien tuotteiden vienti.
Eniten vietyjen tuotteiden ryhmät vaihtelevat kohdemaittain runsaasti. Esimerkiksi maitotuotteita ei juuri viedä Baltian maihin tai Norjaan, kun taas viennistä Ranskaan, Kiinaan ja Hollantiin ne kattavat valtaosan.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan elintarvikkeiden viennille on tunnusomaista tuotteiden moninaisuus ja erittäin laaja kirjo. Vientimarkkinoiden kattavissa tuotevalikoimissa ja asiakassegmenteissä pienilläkin erikoistuotteilla on mahdollisuus menestyä.
– Tuotteen pääraaka-aineen mukainen tilastoluokitus ei tuo riittävästi esiin yritysten onnistumisia vientimarkkinoilla. Tunneituimpien päätuoteryhmien lisäksi Suomesta viedään muun muassa kastikkeita, liemiä, uutteita, korppuja ja hiivoja, Pohja kertoo.
Suomalaisten elintarvikkeiden viennin arvo laski Tullin tilastojen mukaan viime vuonna edellisvuoden 1,63 miljardista 1,55 miljardiin euroon, mutta viennin määrä pysyi ennallaan. Arvon lasku johtui Elintarviketeollisuusliiton mukaan maailmanmarkkinahintojen heilahtelusta.
Viennin taustatukena on yritysten, viranomaisten ja Business Finlandin Food from Finland -ohjelman yhteistyömalli.