Hallitus päätti keskiviikkona vain pienistä lievennyksistä Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntien ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikoihin.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan hallitus toimii tartuntatautilain ja oman esityksensä vastaisesti, sillä ankarat toiminnan rajoitukset voivat olla käytössä vain epidemian torjunnassa tasolla 2. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja THL eivät ole MaRan kysymyksistä huolimatta vastanneet, miten riski saada koronatartunta kasvaisi, jos anniskelu ruokaravintoloissa olisi sallittu kello 22 ja aukiolo kello 23 asti.
– Nämä viranomaiset katsovat, että ravintolatoiminnan ankarat rajoitukset ovat uusi normaali. On kohtuutonta, että yrittäjien täytyy erityisesti perustella oikeutensa elinkeinon harjoittamiseen edes kohtuullisilla toimintaedellytyksillä. Valtion tulee tukea yrityksiä niin kauan kuin se rajoittaa yritysten toimintaa, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Hänen mukaansa on selvää, ettei tartuntatautilain mukaisia edellytyksiä ankarille toiminnan rajoituksille ole myöskään neljässä maakunnassa, jotka muodostavat 57 prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä.
– Valtioneuvoston tuleekin sallia anniskelu vähintään kello 22 asti ja ravintoloiden aukiolo kello 23 asti myös neljän maakunnan ravintoloille, koska STM on tehnyt päätöksen epidemian toimenpidetasoista luopumisesta. Lain mukaisia edellytyksiä näille ankarille rajoitustoimille ei enää ole. Herättää suurta hämmästystä, että valtioneuvosto toimii tartuntatautilain ja oman hallituksen esityksensä vastaisesti. Hallituksen tulee palauttaa lain ja oman esityksensä mukainen sääntely viivytyksettä, Lappi sanoo.
Hänen mukaansa yrittäjien ja työntekijöiden oikeusturva on heikoissa kantimissa, koska STM ja THL eivät lukuisista pyynnöistämme huolimatta ole kertoneet, kuinka suuri osa tartunnoista on ruokaravintoloissa.
– STM ja THL näyttävät katsovan, että ankarat rajoitustoimet ovat uusi normaali ja yrittäjien oikeus harjoittaa elinkeinoaan ja työntekijöiden oikeus työhön ovat poikkeuksia siihen. Yrittäjien täytyy erityisesti perustella oikeuksiaan, jotta rajoituksia voitaisiin lieventää. Yrittäjien ja työntekijöiden perustuslakiin perustuvilla oikeuksilla ja hädänalaisella asemalla ei näytä olevan mitään merkitystä, Lappi toteaa.