Keskuskauppakamari on pettynyt hallituksen kunnianhimottomuuteen ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa olisi pitänyt leikata ja porrastaa kaikilta, pelkän euroistamisen sijaan.
– Nyt päätetyt toimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen. Kestävyysvajeen mittaluokka on satakertainen, noin kymmenen miljardia euroa, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen olisi pitänyt uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa paljon rohkeammin, sillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen ei korjaa työnteon kannusteita riittävästi.
– Yli puoli miljoonaa suomalaista on ETLAn tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan tuloloukussa. Työttömyysloukussa on yli 100[nbsp]000 suomalaista. Tämä tarkoittaa ihmisjoukkoa, jonka ei kannata edes ottaa työtä vastaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan reilu porrastaminen yhdistettynä keston leikkaamiseen on keskeinen ratkaisu työttömyysloukkujen purkamiseen ja työllisyyden kasvattamiseen, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen työllisyystoimet jäivät kokonaisuudessaan näpertelyksi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallitus on kasvattanut valtion vuosittaista budjettia etupainotteisesti hallituskauden alusta alkaen ja lisännyt kertaluonteisten, yli kahden miljardin euron tulevaisuusinvestointien lisäksi myös valtion pysyviä toimintamenoja merkittävästi.
– Menojen vastapainoksi sovitut julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat kuitenkin jääneet erittäin vaatimattomiksi. Lähes kaikki hallituksen työllisyystoimiksi laskemansa ovat vaatineet julkisten menojen lisäämistä. Työllisyyttä onkin siten “ostettu” ylöspäin. Samaan aikaan valtio on jatkanut velkaantumistaan, vaikka koronan aiheuttama velka jätettäisiin huomioimatta. Näiden päätösten myötä tämä linja jatkuu, Romakkaniemi toteaa.
Yrittäjät: Hallituksen päätökset ovat alimitoitettuja
Sumen Yrittäjät pitää hallituksen päätösten mittakaavaa selvästi liian vähäisinä Suomen tilanteeseen nähden.
– On positiivista, että sopeuttaminen on aloitettu ja asiassa on liikahdettu. Valitettavasti toimet ovat täysin riittämättömiä. Pidän kyseenalaisena sitä, vahvistaako esitelty paketti edes julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
– Joka tapauksessa tämä paketti ja hallituksen jo aiemmin päättämät toimet jäävät kauaksi hallituksen itse itselleen asettamasta julkisen talouden tavoitteesta, hän toteaa.
Kuismanen pitää hallituksen finanssipolitiikan linjaa vastuuttomana. Tätä hän perustelee sillä, että sopeuttamisen vuosittaisen suuruusluokan tulisi olla vähintään 0,3–0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt hallituksen vuosittaiset sopeuttamistoimet jäävät kauas tästä.
Yrittäjät pitää tärkeänä, että hallitus ymmärtää, että työttömyysturvalla on vaikutusta halukkuuteen ottaa työtä vastaan.
– Hallituksen paketissa on myönteisiä elementtejä, kuten palkansaajan työssäoloehdon euroistaminen. Silti on kuitenkin kiistatonta, että Suomi tarvitsee vaikuttavan työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksen, sanoo johtaja Janne Makkula.