– Suomi tarvitsi tämän sopimuksen. Sen myötä otetaan askel oikeaan suuntaan ja näitä askeleita tarvitaan lisää. EK:n hallitus katsoi, että sopimuksen kattavuus on riittävä. Vientialojen kannalta tärkeä logistiikkaketju ei valitettavasti lähtenyt mukaan sopimukseen. Suurin osa suomalaisista kuitenkin ymmärtää Suomen tilanteen vakavuuden ja on mukana parantamassa suomalaisen työn kilpailukykyä, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Hänen mukaansa kilpailukykysopimus alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia. Lisäksi palkkojen nollakorotukset vuodelle 2017 kurovat kiinni eroa kilpailijamaihin ja antavat yrityksille työrauhan.
EK:n mukaan hallituksen esittämät veronalennukset ovat tärkeitä kotimarkkinoiden ostovoiman kannalta.
Kilpailukykysopimuksen myötä paikallinen sopiminen lisääntyy aloilla, jotka kattavat yli 85 prosenttia EK:n jäsenyritysten työntekijöistä.
Tällä hetkellä laskettujen neuvottelutulosten perusteella yrityksen vaikeisiin taloustilanteisiin tarkoitettu selviytymislauseke on tehty noin 70 prosenttiin neuvottelutuloksista. Lähes 60 prosentissa neuvottelutuloksista sovittiin työajan pidentämisestä paikallisesti.
Kilpailukykysopimus lisäsi myös merkittävästi työaikapankkien määrää.
Sopimuksessa mukana 85 prosenttia palkansaajista
EK:n alustavien laskelmien mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa kilpailukykysopimuksessa on perjantai-iltana kello 19 mennessä mukana 85 prosenttia palkansaajista.
Yksityisellä sektorilla neuvottelutulosten kattavuus on 80 prosenttia, kunta-alalla 100 prosenttia, valtion sopimusaloilla 100 prosenttia ja kirkon sopimusaloilla 100 prosenttia.
Neuvottelut ovat edelleen menossa muun muassa rahoitusalalla.
Kilpailukykysopimuksen mukaista neuvottelutulosta ei ole solmittu auto- ja kuljetusala AKT:ssa, rakennusteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.