Elinkeinoelämän järjestöt – Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät – ehdottavat yhdessä maan hallitukselle toimia, joilla autetaan yritykset ulos koronakriisistä ja pelastetaan suomalaisten työpaikat. Järjestöt ehdottavat toimia maan hallituksen lisätalousarvioon.
– Me elinkeinoelämän järjestöt näemme eturivistä, miten suomalaiset yritykset kärsivät koronakriisistä. Toivomme maan hallitukselta päätöksiä, joilla turvataan yritysten elinmahdollisuudet ja suomalaiset työpaikat, sanovat EK:n Jyri Häkämies, Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi, Perheyritysten liiton Auli Hänninen ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen.
Koronakriisi iski ensin nopeasti kauppaan ja palveluihin, mutta on leviämässä sieltä laajalti muille toimialoille. Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin, koska ne auttavat tasapuolisesti kaikkia yrityksiä alaan katsomatta ja ne voidaan jakaa nopeasti.
Yritysten työllistämiskustannusten alentamiseksi valtio maksaisi yksityisen sektorin työnantajien puolesta työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ajalta 1.6.-31.12.2020.
Kustannus valtiolle olisi noin 700-750 miljoonaa euroa. Yrittäjien taloudellisen ahdingon helpottamiseksi valtio maksaa yrittäjien YEL-vakuutusmaksut ajalta 1.6.-31.12.2020. YEL-työtulot pidetään ennallaan. Kustannus valtiolle olisi noin 540 miljoonaa euroa.
Yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi järjestöt nostaisivat Finnveran takausosuuden nykyisestä 80 prosentista 90 prosenttiin yrityskoosta riippumatta.
Yritysten kassan riittävyyden turvaamiseksi järjestöt muuttaisivat yritysverostusta määräaikaisesti niin, että vuonna 2020 on mahdollisuus myös takautuvaan tappiontasaukseen (ns. carry back). Mallissa yritys saisi takautuvasti vähentää vuodelle 2020 ennakoitua tappiota vuoden 2019 voitostaan erikseen säädettävään enimmäismäärään – esimerkiksi kahteen miljoonaan euroon asti.
– Näin yritys saisi veronpalautusta viime vuodelta maksamistaan veroista, mikä vahvistaisi sen selviytymiskykyä koronakriisin yli.
Malli vähentäisi kuluvan vuoden verotuloja arviolta noin 200-300 miljoonalla eurolla, mutta kasvattaisi niitä myöhemmin, kun yritykset eivät voisi vähentää tämän vuoden tappiota enää tulevien vuosien voitoista.
– Julkisen talouden näkökulmasta toimen lopulliseksi menetykseksi jäisi lähinnä korkokustannusten pieni kasvu. Vastaava ratkaisu on tehty esimerkiksi Norjassa kriisitoimena koronatilanteessa, järjestöt toteavat.