Suomi tarvitsee konkreettisen suunnitelman perusterveen työssäkäyvän väestön massarokottamisiin, toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät.
Järjestöjen mukaan koronarokottamisia tulisi painottaa maantieteellisesti sen mukaan, missä päin Suomea sairastumisriski on muuta maata suurempi. Alueellinen painotus tulisi tehdä viranomaisten asiantuntemuksen ja ajantasaisten tautitilastojen perusteella. Alueiden epidemialukujen erot voivat olla jopa kymmenkertaisia.
Kaikki eivät voi tehdä etätyötä ja myös tämä on huomioitava rokotusjärjestyksessä, esittää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Ensimmäisenä pitäisi rokottaa se henkilöstö, jolla on suurin koronariski esimerkiksi lähityön ja muiden työssä tapahtuvien altistumisten kautta. Työnantajilla on toki vastuu työntekijöiden suojaamisesta, mutta tehtävä käy päivä päivältä vaikeammaksi epidemian kärjistyessä, hän sanoo.
Sairastumisriskin huomioiminen rokottamisjärjestyksessä hyödyttää yhteiskuntaa myös laajemmin, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Rokotuksia pitää antaa ensiksi ja nopeasti niille työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat asiakaspalvelussa tai joille etätyö on mahdotonta. Näin voimme rokotuksilla tukea sitä, että yhteiskunta ei halvaannu.
Järjestöjen mielestä on myös varmistettava se, että huoltovarmuuden kannalta kriittisten toimintojen henkilöstö rokotetaan etupainotteisesti. Myös heidän kohdallaan on tärkeää, että rokotukset porrastetaan työyhteisöjen sisällä siten, että mahdolliset jälkioireet eivät johda samanaikaisiin sairauspoissaoloihin.
Mitä nopeammin suomalaiset on rokotettu, sitä nopeammin Suomi ja työllisyys lähtevät uuteen nousuun, korostaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
– Rokotusaikataulua nopeuttaa se, että työterveyshuolto saa rokotteet valtiolta niiden hankkijana suoraan, eikä niitä kierrätetä kuntien kautta. Ei ole mitään aitoa juridista syytä sille, että kunnat toimivat välikäsinä.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen huomauttaa, että samaan aikaan kun Suomessa paikoin pikakoulutetaan rokottajia, työterveydenhuollossa on valmiina koulutettua henkilökuntaa rokottamaan työssäkäyvää väestöä.