Kuluvan viikon tiistaina Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila ja hänen venäläinen vastinparinsa Aleksander Shokhin allekirjoittivat Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa uuden yhteistyösopimuksen. Sopimus tähtää siihen, että elinkeinoelämän keskinäisiä ongelmia voitaisiin jatkossa ratkaista järjestöjen välisellä yhteistyöllä.
Uusi sopimus on osa suomalaisen elinkeinoelämän pyrkimystä tehostaa vientiä Venäjälle. Tällä alalla on ollut viime aikoina liikettä. Toukokuussa perustettiin nimittäin uudenlainen yhteenliittymä Business Team for Russia, jolla pyritään jatkossa edistämään suomalaisen elinkeinoelämän etua Venäjällä.
Tähtäimessä tuotannolliset investoinnit
Suomalais-venäläinen kauppakamari, suomalaisen suurteollisuuden asiaa Venäjällä edistävä the East Office of Finnish Industries ja EK:n Venäjän-toiminnot yhdistivät voimansa. Toimintaa koordinoivan yhteishallituksen johtoon valittiin Esko Aho. East Officen väistyvän toimitusjohtajan René Nybergin kaltaista korkean profiilin diplomaattitaustaista henkilöä ei enää haeta East Officen toimitusjohtajaksi, vaan tilalle kaavaillaan mahdollisesti liike-elämän osaajaa.
– Tämä on myönteisesti haastava harjoitus, kuvailee yhteenliittymän taustalla työskentelevä Kai Mykkänen, 33.
Aiemmin muun muassa Pietarissa pankkiirina työskennellyt ja sujuvaa venäjää puhuva Mykkänen toimii nykyisin EK:n uudistumisesta ja vaikuttamisesta vastaavana johtajana. Oman toimensa ohella hän työskentelee Business Team for Russian koordinaattorina ja yhteisen johtoryhmän vetäjänä. Mykkänen paljastaa, että uuden yhteenliittymän tarkoituksena ei ole ainoastaan vienninedistäminen.
– Kun valmistellaan Business Team for Russian strategiaa, niin haluamme nostaa keskiöön venäläisten tuotannolliset investoinnit Suomeen. Vielä kymmenen vuotta sitten ei ollut ehkä poliittisesti korrekti teema puhua venäläisten investointien edistämisestä Suomeen, Mykkänen kertoo.
Tähän asti venäläiset ovat keskittyneet lähinnä kiinteistökauppoihin. Mykkäsen mukaan nykyisin alkaa havaittavissa, että Venäjällä alkaa olla haluja tehdä muunlaisiakin investointeja.
Yksi yhteinen pinta-ala venäläisten kanssa on telakkateollisuus. Helsingin STX:n telakka on puoliksi venäläisomistuksessa ja Venäjällä arvostetaan erityisesti suomalaisten arktista osaamista.
– Aika harva tajuaa sitä, että 60 prosenttia maailman jäänmurtajista on Suomessa valmistettuja. Suomella on mahdollisuus päästä käsiksi kymmeniin laivadiileihin.
Haasteita riittää ratkottavaksi
Venäjän-kaupassa ei ole kyse ainoastaan suurhankkeista, vaikka Mykkänen kuvailee, että Venäjällä pätee ”suuruuden kulttuuri”.
– Pietari on ainoa paikka maailmassa, jossa suomalaisuus on myönteinen brändi. Venäjällä on aina ollut niin. Suomalainen elintarvike tarkoitti jo 100 vuotta sitten laatua.
Prisma ja Kesko ovat investoineet toista miljardia Pietarin alueen vähittäiskauppaan. Valio myy parikymmentä prosenttia maidontuotannostaan erityisesti Pietariin. Jopa suomalaiset perunat menevät kuin kuumille kiville, vaikka vierestä löytyisi huokeampia paikallisia tuotteita.
Aivan yksinkertaista kaupanteko Venäjällä ei kuitenkaan ole, vaikka Mykkäsen mukaan uusi polvi on ”business-minded” ja asiointi englanniksikin alkaa luonnistua. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on vaikea päästä markkinoille työtä teettävän lupahallinnon takia.
Suurteollisuuden East Officea on kuvailtu oligarkki-toimistoksi. Business Team for Russian on määrä valvoa myös suomalaisten pk-yritysten etua aiempaa tehokkaammin.
Lue aiheesta lisää perjantaina 28. kesäkuuta ilmestyneestä Nykypäivästä.