Elinkeinoelämä pitää palkkojen pakkojulkisuutta tietosuojalakien vastaisena

Hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamisesta ja palkkojen pakkojulkisuudesta on monella tapaa ongelmallinen, toteavat elinkeinoelämän järjestöt.
Palkkojen pakkojulkisuutta ei ehdoteta valmisteilla olevassa EU-lainsäädännössä, jossa korostetaan tietosuojan merkitystä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Palkkojen pakkojulkisuutta ei ehdoteta valmisteilla olevassa EU-lainsäädännössä, jossa korostetaan tietosuojan merkitystä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Esitys on tietosuojalainsäädännön vastainen, toteavat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta, Teknologiateollisuus ja Kaupan liitto yhteislausunnossaan.

– Se vaarantaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden sekä vakiintuneiden palkkausjärjestelmien toimivuuden. Myös esityksen vaikutusarvioinnit ovat puutteelliset. Tavoite tasa-arvon edistämisestä on tärkeä ja kannatettava, mutta hallituksen esittämät keinot vääriä, lausunnossa todetaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hallituksen tuore, vastikään lausuntokierroksella ollut esitys tasa-arvolain muuttamisesta sisältää ehdotuksen, jonka myötä työntekijöillä ja luottamusmiehillä olisi jatkossa pääsy yksittäisen palkansaajan palkkatietoihin.

Järjestöt huomauttavat, että missään muussa EU-valtiossa ei ole avattu yksittäisen työntekijän palkkatietoja, ja muutos asettaisi Suomessa toimivat yritykset jatkossa erilaiseen asemaan muihin eurooppalaisiin yrityksiin nähden.

Liittojen mukaan esitys lisää yritysten kustannuksia ja tulee vaikuttamaan tuottavuuteen, kannattavuuteen ja sen myötä kilpailukykyyn negatiivisesti. Esityksen vaikutusarvioinnit ovat puutteelliset.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksittäisten työntekijöiden palkkatietojen avaaminen johtaa tasapäistävään palkkaukseen ja palkitsemiseen.

– Tämä puolestaan heikentäisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös yritysten hallinnollinen taakka kasvaisi, ja esimerkiksi perusteltujen palkkaerojen selittäminen niille työntekijöille, jotka kokevat saavansa liian vähän palkkaa, lisäisi myös työnantajien taakkaa ja kustannuksia.

Poimintoja videosisällöistämme

Liitot huomauttavat, että palkkatietojen avaaminen jakaa myös kansaa. Tehtyjen kyselyjen perusteella valtaosa vastustaa sitä, että heidän palkkatietonsa avataan työyhteisössä.

Uhka kasvaville väärinkäytöksille ja yksityisyyden suojan loukkauksille

Palkkojen pakkojulkisuutta ei ehdoteta valmisteilla olevassa EU-lainsäädännössä, jossa korostetaan tietosuojan merkitystä.

– Suomen ehdotuksessa on merkittäviä ongelmia yksityisyyden suojan kannalta, ja esimerkiksi EU:n korkea GDPR-viranomainen on katsonut, etteivät yksittäisen, tunnistettavan työntekijän palkkatiedot saa tulla julki. Suomen tulisi odottaa EU:n palkka-avoimuutta koskevan direktiiviehdotuksen valmistumista, eikä säätää rinnakkaista sääntelyä samasta aihepiiristä, lausunnossa sanotaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Palkkatietoja saatettaisiin myös väärinkäyttää, jos yksittäisen henkilön palkkatietoja luovutetaan henkilöstön edustajalle ilman henkilön omaa suostumusta.

– Työnantajalla ei ole todellista mahdollisuutta tietää, mihin palkkatietoja tosiasiallisesti käytetään tai mihin annetut tiedot voivat mahdollisesti päätyä. Siksi oikeusturvan ja -varmuuden kannalta on erittäin tärkeää säilyttää mahdollisten palkkasyrjintäepäilyjen arviointi virkavastuulla toimivalla tasa-arvovaltuutetulla.

– Annettu esitys tulisi heikentämään tietosuojan toteutumista työelämässä ja se on tietosuoja-asetuksen vastainen, liitot kommentoivat lausunnossaan.

Mainos