– Rahoitusmarkkinoiden muutosten myötä julkisen vienninrahoituksen rooli on korostunut, sillä yksityisen rahoituksen tarjonta on vähentynyt, toteaa Teknologiateollisuus ry:n rahoitustyöryhmän puheenjohtaja Jari Hänninen.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen mukaan Finnvera on tehnyt hyvää työtä, mutta tällä hetkellä lähinnä suuriin vientihankkeisiin löytyy yhteistyökumppaniksi rahoituksen järjestävä yksityinen toimija.
– Pienemmät hankkeet ovat jääneet toteuttamatta, mistä ovat kärsineet niin pk-yritykset kuin suuretkin yritykset. Viime vuonna Finnveran vienninrahoituksen piirissä oli vain 121 yritystä, sanoo Turunen.
– Pk-yritysten vientikauppoja pitäisi voida helpottaa rahoittamalla myös niiden ulkomaisia asiakkaita. Nyt pieniin vientikauppoihin ei ole käytännössä saatavilla rahoitusta yksityisiltä markkinoilta, hän jatkaa.
Remontti käyntiin heti
EK:n ja Teknologiateollisuuden mielestä uudistus pitäisi valmistella siten, että se voidaan ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2016 alussa.
– Julkisen vienninrahoitusjärjestelmän remontilla tulisi ottaa käyttöön toimintamalli, joka sisältäisi mahdollisuuden myös suorien luottojen myöntämiseen. Tämä parantaisi pienempien vientiluottojen saatavuutta, toteaa Hänninen.
Hänen mukaansa tärkeää olisi lisäksi yhdenmukaistaa luottojen kotimaisen intressin kriteerit vastaamaan vientitakuiden kriteereitä.
Samalla Finnveran päätöksentekoa olisi yksinkertaistettava, mikä tarkoittaisi käytännössä luopumista alistusmenettelyistä ja erityisriskinottoa koskevasta järjestelmästä.
– Muutoksilla ei ole tarkoitus lähteä kilpailemaan yksityisen sektorin rahoituksen kanssa, vaan täydentää rahoitusmarkkinoita. Sen avulla voidaan kuitenkin helpottaa erityisesti pk-yritysten ja suurten yritysten pienempien vientikauppojen rahoituksen ongelmia, painottaa EK:n rahoitusasiantuntija Tommi Toivola.
– Tutkimustulosten valossa Finnveran vienninrahoitus maksaa itsensä Suomelle reilusti takaisin. Lisäämällä sen riskinottoa on jopa mahdollista kasvattaa kansantalouden hyötyjä voitollisesti. Finnvera on myös itse pystynyt tekemään vienninrahoitusta kannattavasti koko toimintahistoriansa ajan, muistuttaa Toivola.
Vapaavuori: Tervetullutta pohdintaa
– On tervetullutta, että elinkeinoelämä aktiivisesti osallistuu vientirahoitusjärjestelmän kehitystarpeiden pohdintaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kommentoi Teknologiateollisuuden selvitystä Finnveran viennin rahoituksesta osana kansainvälistä kauppaa.
Teknologiateollisuuden selvitys kertoo, että Finnveran vuosina 2009-2013 vientitakuita saaneiden kauppojen kokonaistuotantovaikutus kansantalouteemme on selvityksen mukaan kymmenen miljardin euron luokkaa ja työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan noin 170 000 henkilötyövuotta.
– Kansantalouden kannalta kyse on erittäin merkittävästä toiminnasta, jota on jatkuvasti kehitettävä. Suomi on pienen kotimarkkinan maana viennistä ja vientiyritystemme menestyksestä riippuvainen. Siksi on huolehdittava, että myös vientimme rahoitus on tarpeeksi kilpailukykyistä ja ketterää tukeakseen yrityksiämme markkinaponnisteluissa, Vapaavuori sanoo.
Teknologiateollisuus esittää erityisesti, että viennin rahoitusta ulotettaisiin nykyistä oleellisesti laajemmin pk-yrityskenttään, sillä usein vain riittävän suuriin vientihankkeisiin löytyy rahoituksen järjestäjäksi kaupallinen pankki.
– Uuden, finanssikriisin myötä kiristyneen pankkisäätelyn takia kysymys on relevantti ja hyvä pohtia tarkasti, Vapaavuori sanoo.
– Eittämättä esityksessä on runsaasti positiivisia puolia, mutta varjopuolena merkittävä kustannusten kasvu ja hallinnollisjuridinen taakka, mikä veisi volyymia pois itse viennin rahoituksesta. Finnverassa tätä punnintaa ja selvitystyötä on jo tehty kuluvana vuonna, mutta työ on vielä kesken. Mahdollisista uusista toimintamalleista voidaan tehdä päätöksiä tulevan vuoden aikana, sillä ne edellyttävät myös lakimuutoksia, Vapaavuori tähdentää.
Pankeilla nykyisen vientihankkeiden kokorajauksen keskeinen syy on Vapaavuoren mukaan se, että ulkomailla tapahtuvan transaktion järjestely on pankeille kallista. Pankin on tehtävä ostajaa koskeva perusteellinen, ns. ”Know Your Customer” -selvitys ja varmistuttava, että kaikki luottoon liittyvä dokumentaatio on lainojen perintätilanteessa oikeudellisesti pätevää.
– Yksittäiseen transaktioon liittyvät hallinnolliset ja juridiset kustannukset nousevatkin usein niin korkeiksi, että asiakkaalle ei ole järkevää maksaa niistä pankeille pienten vientihankkeiden rahoituksessa, eivätkä pankit siksi myöskään tarjoa pieniä ostajaluottoja, Vapaavuori selittää.
Helppoa ratkaisua ei ole
Helppoa ratkaisua tilanteeseen ei Vapaavuoren mukaan. Yksi selvitettävä malli hänen mukaansa on erillisen pankin perustaminen, joka hoitaisi pienimpien vientikauppojen rahoitusta hieman vaatimattomammilla pääoman tuottovaateella.
– Kaiken kaikkiaan pankkeihin, toimilupiin ja rahaliikenteeseen liittyviä säädöksiä on eri puolilla maailmaa kuitenkin niin paljon, ettei missään skenaarioissa pieniin vientiluottoihin keskittyvän vientipankin perustaminen olisi yksinkertaista, vaan pikemminkin poikkeuksellisen haastavaa, Vapaavuori sanoo.
Vapaavuoren mukaan myös toista raportissa esiin nostettua kehitysideaa viennin rahoituksen toimintamallien sujuvoittamisesta esimerkiksi luopumalla alistusmenettelystä ja erityisriskinottoa koskevasta järjestelmästä on jo selvitetty Finnveran ja TEM:n toimesta.
– Kuitenkin vielä on haluttu keskittyä suurempiin Finnveraa koskeviin säädösmuutoksiin ja rahoitusmahdollisuuksien vahvistamiseen, hän sanoo.
Jotain on kuitenkin tehtykin. Olennaisemmiksi muutoksiksi Vapaavuori listaa vientitakuiden enimmäismäärän nostamisen 12 miljardista eurosta 17 miljardiin euroon.
– Vuonna 2012 käynnistettiin myös uusi luottomuotoinen viennin rahoitusjärjestelmä, jossa Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy voi Finnveran valtion takauksella markkinoilta hankkimillaan varoilla siirtää vientitakuulla katetun luoton pois pankin taseesta. Tätä vientiluottovaltuutta nostettiin kuluvana vuonna seitsemään miljardiin euroon.
– Lisäksi tänään eduskuntakäsittelyssä on uusi jälleenrahoitustakaus, joka antaa pankin näkökulmasta vaihtoehdon vientiluotolle ja täten täydentää viennin rahoitusjärjestelmää. Lisäksi uusimmilla toimenpiteillä laajennetaan Finnveran mahdollisuuksia myöntää rahoitusta pieniä ja keskisuuria yrityksiä suuremmille, niin sanotuille midcap -yrityksille, Vapaavuori summaa.