Suomen turvallisuusympäristö on kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan muuttunut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana.
– Kohtaamme nyt monimutkaisemman, vaikeammin ennustettavan ja haasteellisemman turvallisuusympäristön kuin mitä Eurooppa on nähnyt vuosikymmeniin, Lepomäki toteaa.
– Sotilaallinen aktiviteetti Itämeren alueella, arktisella alueella ja Barentsinmeren ympäristössä on lisääntynyt. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja voimankäytön tai -näytön kynnys on madaltunut. Voimapolitiikka enää ole tuulahdus menneisyydestä, vaan se on todellakin palannut Euroopan turvallisuuspoliittiselle agendalle.
Lepomäki muistuttaa Suomen investoineen puolustukseensa pitkäjänteisesti myös kylmän sodan päätyttyä, vaikka moni muu eurooppalainen valtio valitsi toisenlaisen tien.
Venäjän vuonna 2014 toteuttama Krimin valtaus antoi hänen mukaansa muistutuksen rauhanajan asevelvollisuusjärjestelmän tarpeellisuudesta. Se myös antoi Puolustusvoimille impulssin varmistaa, että sodanajan reservien liikekannallepano kyetään toteuttamaan nopeasti tilanteen sitä edellyttäessä.
Yksipuolinen julistus ei riitä
Kun Suomi kasvattaa puolustusmenojaan ja valmistautuu korvaamaan F/A-18 Hornet -hävittäjänsä vuoteen 2030 mennessä, Lepomäki sanoo Suomen saavuttavan Naton suosituksen mukaisen puolustusmenojen kahden prosentin tason bruttokansantuotteesta.
– Tämä on myönteinen signaali liittolaisillemme: meidät nähdään luotettavana ja arvostettuna kumppanina. Se lähettää samalla vahvan viestin siitä, että säilytämme optiomme avoimina, hän toteaa.
Se, mitkä Suomen optiot lopulta ovat ja kuinka pitkälle ne riittävät, on Lepomäen mukaan kuitenkin epäselvää.
– Minulle entisenä investointipankkiirina optio merkitsee aina yhteisymmärrystä, sopimusta vähintään kahden osapuolen välillä. Ilman sopimusta ei ole myöskään optiota aktivoitavaksi, hän sanoo.
Suomen ja Ruotsin nopeasti tiivistynyttä puolustusyhteistyötä Lepomäki pitää erittäin tärkeänä ja tervetulleena. Vaikka yhteistyötä määrittävä asiakirja ei sisällä muodollista velvoitetta sotilaallisen avun antamiseen eikä korvaa kummankaan maan kansallista puolustusta miltään osin, sillä on merkittävä täydentävä vaikutus.
– Ja vielä enemmän: se on pelotteen luonnollinen muoto, Lepomäki toteaa.
Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö vahvistaa hänen mukaansa niiden ääntä kansainvälisillä foorumeilla ja auttaa puolustamaan yhteisiä arvoja niitä vastaan, jotka eivät samoja arvoja jaa.
– Paras tapa puolustaa läntisiä arvojamme, kuten vapautta ja demokratiaa, on vuoropuhelun edistäminen. Meidän ei tulisi arastella avointa keskustelua uhkista ja mahdollisista skenaarioista, hän sanoo.
Elina Lepomäki esitteli näkemyksiään Ajatuspaja Liberan ja ruotsalaisen ajatushautomo Frivärldin järjestämässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Espoossa.
