Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) toteaa, ettei lapsen tai nuoren epäonni saa muodostua koko loppuelämän kohtaloksi.
– Syrjäytyminen on tragedia, joka koskettaa koko yhteiskuntaa. Se periytyy ja näköalattomuus laajenee. Pystymme parempaan! Onnistunut yhteiskuntapolitiikka tähtää lastensuojelun rinnalla voimallisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn eli siihen, että ihmisten pahoinvointi vähenee ja vanhemmat pystyvät olemaan vanhempia, Lepomäki kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Vuosittain noin 4040 lapsesta tulee syrjäytynyt nuori ja noin 4670 nuoresta tulee syrjäytynyt aikuinen. Lepomäki huomauttaa, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun alusta vuoteen 2017.
– Järjestöillä, vapaaehtoistyöllä ja anonyymeillä palveluilla on mittaamattoman suuri merkitys. Vamos, Icehearts, Me-talot ja muut tekevät esimerkillistä työtä. Yksikin turvallinen aikuinen voi kääntää nuoren elämän suunnan, Elina Lepomäki toteaa.
Hän kertoo visiokseen, että vuonna 2030 syrjäytyneiden nuorten määrä olisi pudotettu 60 000:sta nollaan. Lepomäki kehottaa tulevaa hallitusta tavoittelemaan ensimmäisenä askeleena syrjäytyneiden määrän puolittamista vaalikauden loppuun mennessä.
– Se on mittari, joka edellyttää poliittisia toimia kaikilla sektoreilla. Toimet keskittyvät sekä nykyisten ongelmien ratkaisemiseen että ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn koulua, työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskettavien toimien kautta. Meidän kaikkien kannalta on tärkeintä, että yhä harvempi päätyy tilanteeseen, jossa ”mikään ei tunnu miltään”.
Lepomäen mukaan kaikille lapsille olisi taattava koulunkäyntivalmiudet perhetaustastaan huolimatta. Ongelmana on, että THL:n mukaan peruskoulu ei tällä hetkellä juurikaan poista perhetaustoista johtuvia eroja.
– Sellaista koulua ei voi pitää kovin onnistuneena, erityisesti, kun se syrjäyttää niin vahvasti juuri teini-ikään saapuvia poikia. Silloinkin kun lapsen vanhemmilla on tilastollisesti katsoen kaikki hyvin, vain 39 prosentilla pojista (63 prosentilla tytöistä) on lukuaineissa hyvä eli vähintään kahdeksikon keskiarvo, kansanedustaja toteaa.
Parempi työllisyystilanne auttaa nuoria
Hänen mukaansa isien ja äitien työllisyydellä ja siitä seuraavalla tulotasolla on ratkaiseva merkitys lasten tulevan hyvinvoinnin kannalta. Pienet tulot lisäävät stressiä, perheongelmia ja näköalattomuuden tunnetta.
– Kuka tahansa masentuu, jos elämällä ei koe olevan merkitystä tai edes suuntaa parempaan. Parempi työllisyys auttaa nuoria myös suoraan: se helpottaa oppisopimus- ja harjoittelupaikkojen saannissa sekä työelämään pääsyä jo alle parikymppisenä. [Juha] Sipilän (kesk.) hallituskauden aikana elpynyt työllisyys on vähentänyt syrjäytyneiden nuorten ja köyhyydessä elävien kotitalouksien määrää, Elina Lepomäki kirjoittaa.
Lepomäki toteaa, ettei työllisyyden kasvattamiseen ole muita keinoja kuin helpottaa työn tarjoamista ja sen vastaanottamista.
– Tarvitsemme paikallista ja yksilökohtaista sopimista. Silloin työnantaja uskaltaa antaa mahdollisuuden yhä useammalle. Työmarkkinoille pitää olla nykyistä vaivattomampi pääsy missä tahansa elämäntilanteessa. Työssä pääsee kehittämään osaamistaan edelleen, ja se antaa merkitystä elämälle, silloinkin, kun sitä ei pysty tekemään kokopäiväisesti.
– Luotetaan ihmiseen! Jos vastuuta ei pysty kantamaan, niin silloin autetaan. Ja silloin vasta autetaankin. Sosiaaliturvan tehtävänä tulee aina olla vaihtoehtojen avaaminen ihmisille, sen sijaan, että valtio tekee nuo valinnat hänen puolestaan, Lepomäki sanoo.
Epäonni ei saa olla loppuelämän kohtalo — lopetetaan syrjäytyminen vuoteen 2030 mennessä! Paljon keinoja, tartutaan toimeen. https://t.co/B40dgcmzGc #syrjaytyminen #nollavisio #uusialku
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) March 1, 2019