Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoittaa kokoomusnaisten vieraskynässä. Hän toteaa äsken tavanneiden tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisilla olevan jo pitkä perinne.
– Tapaamisen alla, suurlähettiläspäivillä Niinistö kertoi kannattavansa jonkin maan julkista arvostelua vain, “jos siitä on hyötyä”. Pidättyväisyys on ollut johdonmukaisesti Niinistön linja, Elina Lepomäki kirjoittaa.
– Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron nosti Venäjän viimeaikaiset ihmisoikeuksien vastaiset toimet keskusteluun, kun Putin vieraili tämän luona aikaisemmin samalla viikolla. Macron toisti vieraalleen EU:n tuomitsevan viestin.
Lepomäen mukaan ”Suomen ulkopolitiikan linjan on oltava selvä. Meidän tulee tukea ihmisten pyrkimyksiä vapauteen tapahtuivat ne sitten Hongkongissa tai Venäjällä”.
– Hallitusohjelma määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjaksi ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaatteen ja rauhan. Ajatus Suomen roolista neutraalina keskustelukumppanina idän ja lännen välillä on vanhentunut. Suomi toimii par’aikaa EU:n puheenjohtajamaana, jolloin sen lausumilla on kokoaan suurempi merkitys. Suomen on systemaattisesti edistettävä EU:n yhteistä arvopohjaa.
Ihmisoikeuksien puolustamisessa ei hänen mukaansa ole liian pientä yksikköä.
– Jos kohta “moitteet” eivät suoraan saakaan Putinia (tai Xi Jinpingiä) kääntymään länsimaisen liberalismin kannattajaksi, niistä on muuta hyötyä. Ne luovat pohjaa länsimaiselle keskustelukulttuurille, jossa voidaan suoraselkäisesti seisoa niiden periaatteiden takana, joihin me uskomme, ja joihin kansainväliset sopimukset ja Euroopan unioni meidät sitovat, Elina Lepomäki katsoo.
Länsimaista liberaalia arvopohjaa ei Lepomäen mukaan ”lopulta voi ulkopuolelta romuttaa: me teemme sen itse – ellemme päivittäin, omilla toimillamme vahvista sitä”.