Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) kommentoi Twitterissä opetusministeri Li Anderssonin (vas.) esitystä suomalaisille jaettavasta 100 euron elvytyssetelistä.
– Vappuseteli-keskustelu toivottavasti alleviivaa verojen merkitystä. Jos joutuu ansaitsemaan 42e bruttona, että voi maksaa ammattilaiselle 10e nettona, palvelujen ostaminen on vastakin rikkaiden huvia, seteli tai ei, Elina Lepomäki toteaa Twitterissä.
– Vi(h)reä palvelutalous edellyttäisi pienempää verokiilaa.
Lepomäki on jakanut tammikuussa 2019 kirjoittamansa Puheenvuoron blogin. Blogissaan Lepomäki kertoo esimerkin ystävänsä Antin perheestä, joka työskentelee lukiossa lehtorina.
Esimerkissä Antti halusi palkata lastenhoitajan ja päätti tehdä sitä varten lisätöitä. Antin tuntipalkka on 20 euroa, josta jäisi käteen 10,7 euroa. Työnantajalle Antin tuntipalkka maksaa 24,5 euroa.
Lastenhoitajan tuntitaksa kotitalousvähennyksen jälkeen on 15 euroa. Antin olisi siis tehtävä kolme tuntia lisätöitä maksaakseen kahden tunnin lastenhoidosta.
Myös kotitalouspalveluiden oston osalta tilanne on Lepomäen mukaan yhtä heikko.
– Kotitalousvähennyksen jälkeen siivoojan taksa olisi 21 euroa eli tuplasti Antin verojen jälkeen käteen jäävän tuntipalkan verran. Antin pitäisi tehdä kaksi tuntia työtä ostaakseen tunnin verran kotitalouspalveluita. Eipä ihme, että monessa perheessä lähdetään aikaisemmin töistä ja tehdään arjen työt omin voimin, Lepomäki totesi blogissaan.
– Entä jos ei pitäisi olla teollisuuspohatta ostaakseen palveluita?, hän kysyy.
Vappuseteli-keskustelu toivottavasti alleviivaa verojen merkitystä. Jos joutuu ansaitsemaan 42e bruttona, että voi maksaa ammattilaiselle 10e nettona, palvelujen ostaminen on vastakin rikkaiden huvia, seteli tai ei. Vi(h)reä palvelutalous edellyttäisi pienempää verokiilaa.
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) May 2, 2020
Entä jos ei pitäisi olla teollisuuspohatta ostaakseen palveluita?https://t.co/eHNiH2AW8q
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) May 2, 2020