– Ruotsissa hallitus on teettänyt uuden öljyputkihankkeen turvallisuus- ja puolustuspoliittisista vaikutuksista laajan ja perusteellisen analyysin, Elina Lepomäki kirjoittaa Facebookissa.
Venäjän valtion kaasuyhtiön Gazpromin hanke vaatisi, että Venäjä pääsisi käyttämään strategisesti tärkeän Gotlannin saaren Sliten satamaa ja Etelä-Ruotsin Blekingessä sijaitsevaa Karlshamnin satamaa.
Ruotsin asevoimat varoitti maan hallitusta marraskuussa satamien vuokraamisen turvallisuusriskeistä. Lepomäen mukaan Ruotsin hallitus suhtautuu siihen nyt kielteisesti.
Venäjä saattaisi Ruotsin armeijan mukaan hyödyntää Sliten satamaan mahdollisessa Baltian konfliktiin liittyvässä hyökkäyksessä Gotlantiin. Ruotsin asevoimien mukaan kaasuputkea voitaisiin käyttää myös hyväksi vedenalaisten kuuntelulaitteiden asentamiseen Itämerellä.
Ruotsi sijoitti Gotlantiin hiljattain pysyvän joukko-osaston vastauksena Venäjän aggressiiviseen toimintaan Itämerellä.
– Uskon, että Suomessa ulkopoliittinen johto arvioi omaa kantaansa Nord Stream -hankkeeseen nyt uudessa valossa, kun Ruotsi on selvästi edennyt kannanmuodostuksessa. Ruotsi on jo aiemmin syksyllä lähettänyt Brysseliin erityislähettilään tehtävänään vastustaa Nord Stream II -hankkeen etenemistä komissiossa, Lepomäki kirjoittaa.
Hänen mukaansa EU-pöydissä vaikuttaminen on asiassa keskeistä, koska Ruotsilla, Suomella tai muilla mailla, joiden talousvesillä uusien putkien on määrä kulkea, ei ole juridisia keinoja vastustaa hanketta.
Lepomäki viittaa Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksessään esiin tuomaan Venäjän energiastrategiaan kuuluvaan ”geoekonomiseen lähtökohtaan”.
– Se tarkoittaa sitä, että Venäjä pyrkii saamaan kohdemaan toimimaan tavalla, jolla se ei muuten toimisi – yleensä taloudellisista syistä. Näihin geoekonomisiin vaikutuskeinoihin lukeutuvat muun muassa huokeat lainat energiahankkeille, edulliset energiantoimitukset ja vastavuoroiset omaisuusjärjestelyt.
Turvallisuuspoliittinen uhka ei Elina Lepomäen mukaan aina ilmene hetkessä eikä yksin sotilaallisin keinoin.
– Jos hanke on Venäjän lisäksi Ruotsille, Tanskalle, Baltialle ja usealle muulle EU-maalle poliittinen, olisi perin outoa, jos se ei olisi sitä myös Suomelle. Toistaiseksi Suomi on pitänyt hanketta kaupallisena, hän toteaa.
Lepomäki jätti syksyllä hallitukselle kirjallisen kysymyksen Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet hänen lisäkseen kansanedustajat Anders Adlercreutz (r.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Antero Vartia (vihr.).