– Maakunta-sote kaatui. Emme todista katastrofia. Suomen sote-järjestelmä on kansainvälisesti vertaillen kustannustehokas. Nyt meidän on korjattava ongelmia siellä, missä niitä on, Elina Lepomäki (kok.) sanoo.
Hänen mielestään tulevan hallituksen on syytä keskittyä yksittäisiin lakimuutoksiin ja sallia soten sekä siihen liittyvän hallinnon kehittyä kaupungeista, alueista ja ennen kaikkea ihmisistä käsin.
– Tulevan hallituksen ei kannata yrittää uutta järkälemäistä sote-uudistusta. Nyt on edettävä alhaalta ylös eikä toisinpäin, Lepomäki toteaa.
– Palvelut kustannustehokkaasti integroineita yhteistoiminta-alueita on Suomessa jo lukuisia. Lisää on tulossa. Voimme tarvittaessa säätää tulevalla kaudella uuden Paras-lain, joka nostaa väestöpohjavaatimusta nykyisestä 20000:sta. Kunnille on annettava tilaa tehdä asukkaitaan palvelevia ratkaisuja, hän jatkaa.
Lepomäen mukaan alueilla on oltava sisäisen budjettirajoitteensa puitteissa nykyistä suurempi kannustin panostaa ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin, jotta ihmiset saavat oikea-aikaista hoitoa ja erikoissairaanhoidon kuormalta vältytään.
– Terveyskeskuksessa käynnin pitää sujua yhtä vaivattomasti kuin kävisi kampaamossa. Monessa kunnassa on kokeiltu onnistuneesti monituottajamallia. Asiakas valitsee itselleen parhaan terveyskeskuksen. Perusterveydenhuollon pullonkauloihin saadaan helpotusta suurempien yhteistoiminta-alueiden ja paremman tietojohtamisen kautta, Lepomäki linjaa.
Perustason palveluiden saatavuutta voidaan hänen mukaansa lisätä myös lääkärityötä lisäämällä ja nostamalla Kela-korvauksia.
– Se mahdollistaa yksityislääkärillä käynnin nykyistä paremmin kaikissa tuloluokissa, ja sote-alue on valtakunnallinen, Lepomäki sanoo.
Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan lähes kaikille puolueille käy palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin tuominen lainsäädäntöön. Tulevalla kaudella voitaisiin Lepomäen mukaan edetä säätämällä palvelusetelilaki.
– Hoivapalveluiden arvioinnissa asiakkaat ja heidän lähipiirinsä ovat korvaamattomia asiantuntijoita. Asiakas ei olisi kunta, vaan hoivapalvelussa oleva ihminen. Asiakkuus tarkoittaa sitä ratkaisevaa asiaa, että palveluntarjoajan prioriteeteissa ihminen nousisi tärkeimmäksi. Se lisäisi myös potilasturvaa, Lepomäki sanoo.
Hallitus käynnisti vielä viimeisinä tekoinaan vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelun. Työtä pääsee tuleva hallitus soveltamaan vielä kuluvan vuoden aikana. Lepomäki muistuttaa, ettei selvitys- ja uudistustarve koske ainoastaan viime aikoina otsikoissa ollutta ympärivuorokautista hoitoa, vaan yhtä lailla pitkälti aliresurssoitua kotihoitoa ja omaishoitoa.
– Kokoomus esitti jo joulukuussa vanhuspalvelulain kokonaisremonttia ja lain velvoittavuuden lisäämistä sisällyttämällä lakiin hoivatakuun, Lepomäki muistuttaa.
Lepomäen mukaan kuopatun maakunta-soten säästöpotentiaali oli virkamiesten kaavailuissa tulossa ainoastaan tietojärjestelmistä. Tuo säästöpotentiaali on hänen mukaansa saatavissa yhtä lailla nykylainsäädännön puitteissa.
– Parannetaan kansallista ”runkoverkkoa” kuten Kanta-palvelua ja sen rajapintoja. Luodaan kansallinen sosiaali- ja terveystietopohja tietojohtamista varten. Manner-Suomen sairaanhoitopiirit, soteyhtymät ja muutama suurempi kaupunki ovat jo muutaman vuoden ajan kehittäneet kansallista tietojärjestelmäekosysteemiä sotelle. Työ jatkuu, Lepomäki toteaa.
Käynnissä oleva teknologinen murros lupaa helpotusta julkisiin hoiva- ja terveysmenoihin jo 2020-luvulla.
– Jonain päivänä emme puhu enää alueiden järjestämisvastuusta, vaan mahdollistamme jokaiselle oman henkilökohtaisen sote-järjestäjän riippumatta lompakon paksuudesta. Tekoäly mahdollistaa yksilölliset ja ennen kaikkea ennakoivat hoitosuunnitelmat, Lepomäki visioi.
– Kun automaatio lähitulevaisuudessa valtaa myös palvelut, niiden rajakustannus ja siten hinta laskee reippaasti. Hoivatöissä työskentelevät ihmiset voivat keskittyä rutiinitöiden sijaan siihen, mikä on meille luontaista: olemaan läsnä. Se pelastaa hyvinvointivaltion; ei se, kuinka monta sote-aluetta meillä sinä päivänä on, Lepomäki toteaa.