Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki arvioi koronakriisin talousvaikutusten poikkeavan rajusti aiemmista poikkeustilanteista.
– Alhainen korkopolitiikka on johtanut viime vuosina siihen, että säästämisaste on kasvanut. Esimerkiksi eläkesäästäminen vaatii annetulla riskitasolla nykyisin enemmän pääomaa saman euromääräisen tuoton saavuttamiseksi kuin aiemmin, Elina Lepomäki kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
– Voi olla, ettei koronakriisi taivu myöskään lähiaikoina suureen kulutuseuforiaan, vaan lisää säästämistä. Siinä koronakriisi poikkeaa sodista. Niiden jälkeen yleensä seuraa jälleenrakennusvaihe ja reipas inflaatio, kun tuhottua tuotantokapasiteettia ja rakennuksia korvataan uusilla.
Syynä kulutuksen vähenemiseen on Lepomäen mukaan tilanteen aiheuttama epävarmuus.
– Koronakriisi on siitä viheliäinen, että se saattaa pahimmillaan johtaa pitkäaikaiseen epävarmuuteen, joka saa ihmisiä mieluummin säästämään sukanvarteen entistä pahempia aikoja varten kuin kuluttamaan. Sodat päättyvät rauhansopimukseen. Mihin pandemiat päättyvät? Toivottavasti rokotteeseen. Joskus, Lepomäki toteaa.
Hän toteaa Euroopan talouskasvun vajonneen nollaan jo ennen koronan aiheuttamia rajoitustoimia. Kasvu oli koko 2010-luvun ajan heikompaa kuin Aasiassa ja Yhdysvalloissa.
– Monissa euroalueen maissa, kuten Suomessa ja Italiassa, asukaskohtainen talouskasvu oli finanssikriisin jälkeisenä aikana negatiivinen. Asukaskohtainen bruttokansantuote oli siis näissä maissa jo ennen koronakriisiä alhaisemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä, Elina Lepomäki kirjoittaa.
Kansanedustaja kuvailee itseään ”eurooppalaisen boheemin ja yksilöllisen elämäntavan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien vaalijaksi”. Maanosaa uhkaa tällä hetkellä erityisesti kyvyttömyys hoitaa talouden perusteita kuntoon.
– Ilman tervettä taloutta on vaikeampi ylläpitää rauhaa. Sitä varten Euroopan unioni aikanaan perustettiin ja sen vuoksi me haluamme siihen sitoutua, Lepomäki sanoo.
– Jos haluamme nousta tästä, Euroopassa pitää tehdä kattava velkajärjestely valtioille ja pankeille. Poliittisesti helpoin tapa on haudata vanhaa velka keskuspankkeihin – jos inflaatiota ei kuulu. Niin tai näin, vanhasta taakasta on luovuttava, jos haluaa lähteä rakentamaan uutta ja kestävää.
Euron tulevaisuus! Olemmeko tilanteessa, jossa velalla ei ole mitään väliä, inflaatiohuolia ei ole ja keskuspankki voi ostaa markkinoilta pois kuleksimasta kaiken sellaisen, joka ei muuten mene kaupaksi? Lauantaipohdintaa. https://t.co/8CB0DIsX6l
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) May 16, 2020