Kävimme tänään perheen kanssa laskettelemassa Vihdissä. Päivä oli upea. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Väkeä ei ollut paljon — metrin turvaväli kanssaihmisiin oli helppo pitää. Hyödynsimme myös rinnekahvilan palveluita.
Olen miettinyt viime aikoina sitä, miten koronavirus on sekoittanut maailman. Virus näyttäisi ulottavan salakavalalla tavalla lonkeronsa kaikkialle yhteiskuntaan. Koska se leviää nopeasti, sosiaali- ja terveysjärjestelmän kantokyky on koetuksella. Etenkin riskiryhmien kohtalo pelottaa. Mutta niin pelottaa myös se, jos ihmiset lukkiutuvat sisälle ja yhteiskunnan pyörät lakkaavat vähitellen pyörimästä.
Koronavirus on jo saanut talouden syöksyyn. Yritykset ovat vaikeuksissa. Niin myös monet liikunta- ja kulttuurialan toimijat, kun tapahtumia ja konsertteja on jouduttu perumaan. Kaikki vaikuttavat kaikkeen.
Vaikka kyseessä on uusi, tuntematon virus, olen huolissani sen saamista mittasuhteista. Niin sanotusta koronapaniikista, jota on ilmassa niin meillä kuin muuallakin. Ottaen huomioon, miten iso osa sairastaa viruksen varsin lievänä.
Olen huolissani myös siitä myllytyksestä ja kiihkosta, jolla sosiaalisessa mediassa asiasta käydään keskustelua. Vaaditaan aina vain tiukempia rajoituksia. Usein vasten parempaa tietoa.
Mikä on koronaviruksen loppulasku Suomelle – tämä jää nähtäväksi sen jälkeen, kun epidemia on ohi.
Koronavirus on vaikuttanut jo tässä vaiheessa monien perheiden arkeen. Meillä lasten kaikki harrastustoiminta on toistaiseksi jäissä – pitkälle kevääseen. Lista on pitkä: ringette, jääkiekko, showtanssi, arkkitehtikoulu ja niin edelleen.
Ymmärrän isojen turnausten ja pelitapahtumien perumiset. Harjoitukset, joissa lähikontakti on väistämätön. Olen kuitenkin miettinyt, olisiko joidenkin harrastusten jatkamisessa ollut joustovaraa.
Olen jutellut lähes päivittäin puhelimessa iäkkäiden vanhempieni kanssa. He ovat riskiryhmässä emmekä uskalla vierailla heidän luonaan toistaiseksi. Olemme yhdessä pohtineet, miten heidän arkensa järjestyy.
Tämän kirjoituksen jälkeen on varmaankin tehty jo linjauksia siitä, pidetäänkö koulut ja päiväkodit jatkossa auki. Koulujen sulkemista on vaadittu isoin äänin sosiaalisessa mediassa. Toivon, että poliitikot tekevät ratkaisunsa kuitenkin viileän analyyttisestä, asiantuntijoiden tietoon pohjautuen.
Lapset tarvitsevat myös sosiaalisia kontakteja ja keväästä tulee pitkä, jos kaikki harrastustoimintakin on jäissä.
Itselläni on toistaiseksi vahva luotto Terveyden ja hyvinvoinin laitoksen asiantuntemukseen. Ylikääkäri Asko Järvisen esiintyminen Ylen Ykkösaamussa oli myös vakuuttavaa.
Koska koronavirus on tämänhetkisen tiedon valossa isolle osalle ihmisistä vaaraton, olennaista on keskittyä riskiryhmiin. Epidemian huipun madaltamiseen niin, että kaikki vakavasti sairastuneet pääsisivät hoitoon. Jos koulujen sulkemisella voidaan vaikuttaa tähän, toimenpide on perusteltu.
Toivon malttia ja jäitä hattuun koronaviruksesta käytävään keskusteluun.
