Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,4 vuotta. Tavoitteena on, että vuonna 2025 eläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.
Eläkkeellesiirtymisiän odotetaan nousevan enemmän ensi vuonna, kun eläkeuudistuksen vaikutukset alkavat näkyä.
Vuoden alusta vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi kolme kuukautta. Alaikäraja nousee vuosittain kolmella kuukaudella vuoteen 2027, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen ikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen.
– Vanhuuseläkkeen alaikäraja eli 63 vuotta on ollut jo pitkään suosituin ikä jäädä eläkkeelle. Nyt, kun ikäraja alkaa nousta, myös todellinen eläkkeellesiirtymisikä todennäköisesti nousee, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi 75 000 henkilöä, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Heistä vanhuuseläkkeelle jäi kolme neljästä, yhteensä 57 000 henkilöä, kuten vuotta aikaisemminkin.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vakiintunut vajaan 19 000 henkilön tasolle viime vuosina. Samaan aikaan yhä suurempi osa työkyvyttömyyseläkkeistä alkaa osaeläkkeinä.
Tilastokeskuksen mukaan ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet. 55–59-vuotiaiden työllisyysaste on jo peräti 76 prosenttia ja 60–64-vuotiaidenkin 49 prosenttia. Molemmat ovat nousseet kymmenen prosenttiyksikköä reilussa vuosikymmenessä.
– Viime vuosina erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut reippaasti. Keskeisiä syitä lienevät muutokset työttömyysputkessa ja varhaiseläkereittien karsiminen. Myös osa-aikatyön lisääntyminen on nostanut työllisyysastetta, kertoo Kannisto.