Eläkkeiden ostovoima puolestaan parani useimmilla. Keskituloisen eläkkeensaajan ostovoima on tänä vuonna 2,4 prosenttia korkeampi kuin vaalikauden alussa vuonna 2011, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla –selvityksestä.
Selvityksessä tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Sen on laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Viime vaalikaudella kahden matalimman eläketason tuloverotuksen kevennys vahvisti näiden eläkkeiden ostovoimaa. Neljällä korkeammalla eläketasolla, keskituloisesta eläkkeensaajasta lähtien, veronkiristykset puolestaan söivät ostovoimaa.
Kaikkein eniten verotus kiristyi korkeimmalla eläketasolla, jolla erityisesti eläketulon lisävero nosti veroprosenttia vuodesta 2013 eteenpäin. Korkeinta eläketasoa lukuun ottamatta ostovoima on vaalikauden loppua kohden hidastuneen inflaation ansiosta kuitenkin suurempi kuin vaalikauden alussa.
Kun verrataan vuosituhannen alkuun, niin tänä vuonna esimerkkieläkkeiden ostovoima on 16,5–19,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000, Kirkko-Jaakkolan selvitys kertoo.
Ostovoiman kasvua on tukenut se, että tuloveroprosentit ovat 4,9–8,4 prosenttiyksikköä matalammat kuin vuonna 2000, vaikka päättyneellä vaalikaudella tuloverotus kääntyikin kiristysten tielle.
– Veromuutokset ovat vaikuttaneet työeläkkeensaajien ostovoimaan merkittävästi. Pelkkää työeläkettä saavien ostovoiman kasvusta yli puolet on 2000-luvulla tullut tuloverotuksen kevenemisestä, Kirkko-Jaakkola toteaa tiedotteessaan.