Lehto kirjoittaa Tieto&trendit-blogissa vielä viime syksyyn saakka näyttäneen siltä, että eläkkeelle siirtymisen iälle asetettu tavoite (62,4 vuotta vuonna 2025) varmaankin saavutetaan, sillä tuo 25-vuotiaalle laskettu odote oli noussut voimakkaasti.
– Loppusyksystä mietintönsä jättänyt eläketyöryhmä teki yllättäen uuden ennusteen. Sen mukaan eläkkeellesiirtymisikä olisi selvästi laskenut vuonna 2013 ja jatkanut siitä eteenpäin niin, että tavoitetta ei saavutettaisi, Lehto kirjoittaa.
Toisin kuitenkin kävi: viime vuoden lopullisten tilastojen mukaan odote pysyi edellisvuoden tasolla, eikä siis laskenut.
– Työryhmän työssä ja sen käyttämissä selvityksissä 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista on tiettyä tarkoitushakuisuutta: halutaan uskoa, että työurat eivät vapaaehtoisuuden perustalta pitene. Samalla selvitykset heijastelevat tiettyä ihmiskäsitystä. Ajatellaan, ettei kukaan jatkaisi työuraansa yli 63 vuoden, jollei ole aivan pakko, Lehto syyttää.
Halukkuus jatkaa työtä yli 63-vuotiaana on kasvanut selvästi
Tutkimusten perusteella halukkuus jatkaa työtä yli 63-vuotiaana on kuitenkin kasvanut selvästi, lähes 10 prosenttiyksikköä edellisestä tutkimuskerrasta vuonna 2008. Tämän osoittavat Lehdon mukaan juuri julkistetut Tilastokeskuksen työolotutkimuksen haastattelutulokset viime syksyltä. Lisäksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tuoreet tilastot näyttävät, että ikääntyneiden työllisyysasteet ovat korkeampia kuin koskaan tähän mennessä.
Eurooppalaisten tilastojen mukaan taas ikääntyneiden työssäolo on Suomessa paljon tavallisempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Kun Suomessa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 44 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, vastaava osuus EU28-maissa oli keskimäärin 35 prosenttia. Ruotsissa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli selvästi korkein, 67 prosenttia.
– Työ on edelleen hyvin tärkeä elämänalue, ja omaa työtä pidetään tärkeänä ja merkittävänä sinänsä. Ehkä juuri siksi palkansaajat ilmaisevat halukkuuttaan jatkaa työssä yli 63-vuotiaiksi, jolloin täyden eläkkeen saaminen olisi kuitenkin mahdollista.
– Työlle kielteiseen ihmiskuvaan kuuluu sekin, että ajatellaan kaikkien tekevän niin vähän työtä kuin mahdollista. Korvauksettomat ylityöt ovat tällaisen ajattelun mukaan mahdottomuus. Tosiasiassa korvauksettomat ylityöt ovat yleistyneet selvästi 1980-luvulta lähtien ja ovat lähes kolmasosalle palkansaajista varsin tuttu työskentelymuoto, Lehto huomauttaa muistuttaen toisaalta, etteivät kaikki voi jatkaa työntekoa yli 63-vuotiaina esimerkiksi terveydellisistä syistä.