Suomessa vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta terveysongelmista kärsivät ja yksinasuvat eläkeläiset ovat muita hauraammassa asemassa.
Turun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että vanhuuseläkeläisten taloudellinen asema on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Kehitys näkyy erityisesti 2000-luvun alkuvuosina vanhuuseläkeiän saavuttaneilla ikäluokilla, kun asiaa tarkasteltiin tulojen, varallisuuden tai kulutuksen kautta. Väitöstutkimus kattaa vuodet 1985–2022.
Taloudellinen hyvinvointi on kohonnut erityisesti sen jälkeen, kun vanhuuseläkkeelle on siirtynyt ikäryhmiä, jotka ovat hyötyneet työeläkejärjestelmän kehityksestä ja kartuttaneet täysimääräistä työeläkettä.
Tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija, ekonomisti Kati Ahonen Turun yliopistosta kertoo, että elintason nousu näkyy vanhuuseläkeläisten kulutuksessa: heidän kulutusmenonsa, -asteensa ja -rakenteensa ovat lähentyneet työikäisten kulutusta.
– Rahaa käytetään yhä enemmän vapaa-aikaan ja liikenteeseen. Eläkeaika näyttäytyy entistä aktiivisempana ja osallistuvampana elämänvaiheena. Kävelykeppi on pitkälti vaihtunut jumppakeppiin ja vaellussauvoihin, Ahonen sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan vanhuuseläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys on yhteydessä tuloihin mutta myös varallisuuteen. Erityisen vahva yhteys oli velalla ja sen määrällä – tai pikemminkin sillä, että velkaa ei ollut. Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä velka heikentää merkittävästi taloudellista hyvinvointia.
Kaikki ryhmät eivät ole hyötyneet suotuisasta kehityksestä
Tutkimus tuo esiin myös haavoittuvia ryhmiä, joiden asema on selvästi muita heikompi: erityisesti yksinasuvat ja terveysongelmista kärsivät eläkeläiset kohtaavat taloudellisia haasteita.
Yksinasuvat eivät hyödy yhdessä asumisen taloudellisesta mittakaavaedusta, ja heidän köyhyysriskinsä on selvästi korkeampi kuin puolison kanssa asuvilla. Suomessa yksinasuminen on yleistä, erityisesti iäkkäillä naisilla, mikä heijastuu myös kansainvälisiin tilastoihin.
Terveysongelmat puolestaan lisäävät menoja ja rajoittavat kykyä hyödyntää olemassa olevia resursseja. Heikko terveys on vahvasti yhteydessä matalaan taloudelliseen ja yleiseen tyytyväisyyteen.
– Terveyteen liittyvät ongelmat ovat todennäköisesti niin laajoja, että niihin puuttuminen vaatisi kattavaa palvelujärjestelmän arviointia ja muutoksia järjestelmään, Kati Ahonen toteaa.
Hänen mukaansa yksinasuvien eläkeläisten asemaa on seurattava tarkasti: heidän haasteisiinsa tulee etsiä konkreettisia ratkaisuja, sillä yksinasuminen tulee jatkossakin olemaan yleistä.
