Valtion eläkerahaston hallituksen puheenjohtaja Jukka Pekkarinen toteaa blogissaan erään piirteen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen eläkelupauksessa jääneen keskustelussa vähälle huomiolle.
– Valtaosa Rinteen lupauksesta hyötyjistä olisi työeläkkeen saajia. He siis saisivat pienen työeläkkeensä täydennykseksi lisätuloa esimerkiksi kansaneläkkeen tai takuueläkkeen muodossa. Samalla he olisivat käytännössä tasaeläkkeen piirissä, Pekkarinen kirjoittaa.
Antti Rinne ilmoitti vappupuheessaan SDP:n ottavan tavoitteekseen korottaa alle 1[nbsp]400 euron kuukausieläkettä saavien nettoeläkkeitä asteittain 100 eurolla. Raja vastaa likimain nykyistä vanhuuseläkkeiden mediaania. Korotus voisi siis ainakin osittain koskea joka toista Suomen noin 1,3 miljoonasta eläkkeensaajasta. Hintalapuksi on laskettu noin miljardi euroa.
Jukka Pekkarisen mukaan lupauksen toteuttaminen ei ole helppoa. Hän toteaa, että tällainen ehdotus on sosialidemokraatilta yllättävä.
– Demarit ovat perinteisesti painottaneet ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja pyrkineet pitämään sen erossa tasasuuruisesta vähimmäisturvasta. Työelämä-statuksesta riippumaton vähimmäisturva, kansaneläke sen osana, on puolestaan ollut keskustapuolueen lempilapsi. Tämä on ollut Suomen eläkepolitiikan historiallinen jakolinja, hän toteaa.
Rinteen ehdotuksen toteutuminen merkitsisi Jukka Pekkarisen mukaan työeläkkeen ja tasaeläkkeen päällekkäisen alueen laajenemista. Tämä taas pahentaisi työmarkkinoiden yhtä kannustinongelmaa.
– Entistä vähemmän pätisi työeläkejärjestelmän puolustajien vanha iskulause, että jokainen ansaittu euro merkitsee lisää eläkettä.
Pekkarisen mukaan tasaeläkkeen piiriin lukeutuvat pienituloiset palkansaajat alkaisivat oikeutetusti kysyä, miksi heidän ansioistaan peritään heiltä itseltään ja heidän työnantajaltaan yhteensä 24 prosentin työeläkemaksua, josta käytännössä ei koidukaan lisää eläkettä.
Perusteltu vaatimus työllistymistä vaikeuttavan verokiilan alentamiseksi olisi Pekkarisen mukaan, ettei vähimmäiseläkkeen piiriin jäävistä ansioista perittäisikään työeläkemaksuja.
– Tällaisen porrastetun työeläkemaksun perintä olisi kuitenkin – valmisteilla oleva ajantasaisen tulorekisterin toteuduttuakin – käytännössä mahdotonta.
– Ja mitä enemmän pienistä ansioista perittävät eläkemaksut vähenisivätkin, sitä suuremmassa määrin lupauksen toteuttaminen jäisi muilla veroin rahoitettavaksi.
Jukka Pekkarisen mukaan pyrkimys eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi on sosiaalisesti perusteltu. Sen toteuttamisessa tulisi kuitenkin hänen mielestään kiinnittää huomiota bruttoeläkkeen sijasta eläkkeensaajan käytettävissä oleviin tuloihin.
– Osana paljon puhuttua sosiaaliturvan uudistusta pitäisi siis tarpeen arvioida uudelleen myös eläketulon verotusta ja sitä täydentävää sosiaaliturvaa. Siinä on otettava huomioon sekä työhön kohdistuva rajaverokiila että julkisen talouden lisärasitus.