Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan Suomen eläkejärjestelmä on toistaiseksi vakaalla pohjalla koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä huolimatta.
Vaikeuksia voi silti ilmaantua, jos pörssikurssien lasku jatkuu voimakkaana pidempään.
– Puhtaasti vakavaraisuuden kannalta tarkasteltuna yksityisen sektorin työeläkelaitosten tilanne on se, että niiden vakavaraisuudet olivat kriisin lähtötilanteessa ennätysvahvan sijoitusvuoden 2019 takia vahvalla tolalla. Niiden kyky kohdata syöksyvien kurssien maailma oli siksi varsin hyvä. Työeläkevakuuttajien vakavaraisuudet ovat kuitenkin alentuneet ja niiden vakavaraisuuspuskurit pienentyneet viime viikkojen ruljanssin aikana, Suvi-Anne Siimes sanoo Verkkouutisille.
Hän kehottaa huolehtimaan vakavaraisuussääntelyn ohella siitä, että työeläkelaitosten likviditeettitilanne otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Eläkkeellä olevien ihmisten määrä on nyt merkittävästi suurempi kuin 1990-luvun lamassa ja 2000-luvun finanssikriisissä.
– Ihan kaikkia tukitoimia ei siksi voi rahoittaa työeläkejärjestelmän kautta – ei, vaikka siellä äkkiä katsottuna näyttäisi rahaa olevankin. Ikäihmiset ovat keskuudessamme myös kaukaisemmassa tulevaisuudessa ja heidän toimeentulostaan on tärkeä kyetä huolehtimaan myös siinä vaiheessa, kun nyt käsillä oleva kriisi on ohi, Siimes sanoo.
– Tämä näkökulma puoltaa omassa ajattelussani sitä, että kriisiin olisi hyvä vastata myös valtion budjetin tilapäisen ja voimakkaan kasvattamisen kautta. Tälle tiellehän on lähtenyt nyt voimakkaasti myös Saksa.
Sosiaali- ja terveysministeriö puolsi viime viikolla työeläkeyhtiöiden tekemää hakemusta eläkerahastointia koskevien sääntöjen muuttamisesta. Tavoitteena on vahvistaa työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta.
– Itse ajattelen, että niiltä osin kuin joitain muita toimia vielä tarvitaan, nekin olisi viisainta tehdä määräaikaisina ja helposti purettavissa olevina. Niin meneteltiin myös taannoisen finanssikriisin aikana. Vakavaraisuussääntelyn pysyväisluontoisempaan kehittämiseen liittyvät toimet on mielestäni syytä jättää vakaampien aikojen asiaksi ja huolellisen harkinnan ja perusteellisen valmistelun kera tehtäväksi, Suvi-Anne Siimes toteaa.
Suomella ei ole varaa massatyöttömyyteen
Siimes toimi useissa eri ministeritehtävissä Paavo Lipposen (sd.) hallituksissa vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin Suomen talous oli saatu käännettyä vahvalle kasvu-uralle 1990-luvun laman jälkeen.
Hänen mukaansa valtion velkaantumista ei tulisi pelätä liikaa koronavirusepidemian aiheuttamassa talouskriisissä.
– Talouspolitiikkamme pitkä linja on ollut välttää valtion velkaantumista. Sen seurauksena olemme myös usein ”sietäneet” huomattavasti naapurimaatamme Ruotsia korkeampaa työttömyyttä. Niin kävi myös 1990-luvun lamassa ja sen jälkihoidossa, Suvi-Anne Siimes sanoo.
– Väestömme on nyt huomattavasti ikääntyneempi kuin 90-luvun laman aikana. Meillä ei siksi olisi mielestäni nyt senkään vertaa varaa ainakaan pitkään jatkuvaan massatyöttömyyteen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimia yritysten auttamiseksi hän pitää hyvänä ensiapuna. Lisäksi lomautettavia ja irtisanottavia ihmisiä autetaan tavanomaisten ja osin uusienkin työttömyystukien avulla.
– Sekin on hyvä asia. Toivon silti myös sitä, että valtio saisi aikaiseksi myös kooltaan riittävän varsinaisen elvytyspaketin mielellään jo lähitulevaisuudessa. Tämänhetkisten tietojen valossa Ruotsin hallitus on nimittäin jälleen tuoreine kriisipaketteineen selvästi meitä edellä. He näyttävät painottavan – jälleen kerran – valtion budjetin kasvattamista ja työttömyyden torjuntaa selvästi omaa hallitustamme enemmän, Siimes pohtii.