Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Suomen eläkejärjestelmä kestää koronavirusepidemian aiheuttaman taloudellisen shokin.
– Mutta sen täytyy myös sopeutua. On selvää, että jos tulee suuria taloudellisia ongelmia, niin jonakin päivänä meillä on vähemmän ihmisiä töissä. Ja jos yhä useampi on työttömänä tai talous kasvaa hitaammin, niin saamme samalla vähemmän palkkojen nousua, Risto Murto sanoi Veronmaksajien Keskusliiton Vero 2020 –verkkoseminaarissa.
– Suomalainen tapa on, että järjestelmää pyritään sopeuttamaan ennemmin tai myöhemmin, mutta eläkelupauksesta pidetään kiinni, Murto jatkoi.
Eläkeyhtiöiden tilanne oli vuodenvaihteen jälkeen tavanomaista parempi pitkään jatkuneen nousukauden seurauksena. Finanssikriisistä otettiin opiksi varautumalla riskeihin taloudellisilla puskureilla.
– Meillä on käytännössä takana yli kymmenen vuoden nousuputki, josta lähdettiin nykyiseen kriisiin. Tämä on johtanut siihen, että riskienhallinnallisesti riskipuskurit Varman osalta olivat ennätyskorkealla, Risto Murto totesi.
Vuonna 2008 kärjistyneen finanssikriisin jälkimainingeissa rakennetut lisäpuskurit ovat nyt käytössä tai valmiina tukemaan tilanteeseen vastaamista. Tämänviikkoinen päätös höllentää suomalaisten pankkien pääomavaatimuksia auttaa Murron mukaan ottamaan nyt realisoituvia riskejä vastaan.
Varman osalta kumulatiivista tuottoa vuodesta 2009 ehti kertyä 101,4 prosenttia eli 25,8 miljardia euroa ennen koronaviruksen aiheuttamia häiriöitä.
– Meillä on siis mekanismit, joilla toimia. Kaikki nämä johtavat siihen, että vaikka tällä hetkellä osakemarkkinoiden lasku on todella nopeaa heilunnasta huolimatta, on oma tunnelmani selvästi rauhallisempi kuin vielä finanssikriisin jälkeen, Murto sanoi.
Talouden äkillinen shokki
Koronavirusepidemian vaikutusta reaalitalouteen Risto Murto kuvailee ”ainutkertaiseksi, lähes yhtäaikaiseksi äkkipysähdykseksi”.
– Ajoittuu eri mantereilla hieman eri ajoille, mutta käytännössä keskeiset taloudet kokevat äkkipysähdyksen. Muistuttaa mekanismiltaan ja ajoitukseltaan finanssikriisiä, joka on lähihistorian järkevin vertailukohta.
Ensimmäisessä vaiheessa suurin isku osui tarjontaan esimerkiksi Kiinan tehtaiden pysähdyttyä. Tällä hetkellä merkittävämmäksi tekijäksi on jo noussut kysynnän laaja lasku.
Murron mukaan on myös poikkeuksellista, että talouskriisin suurin vaikutus tulee palvelusektorilta eikä vientisektorin kautta.
– Myös puskurit ovat tällöin pienempiä. Vientisektorin osalta puhutaan yleensä suurista yrityksistä, joilla on puskureita, pystytään reagoimaan. Palvelusektorin osalta on kouriintuntuvasti kiire tehdä jotain, sillä näitä puskureita ei ole, Risto Murto sanoi.