Suomessa toteutettiin vuonna 2005 laaja eläkeuudistus, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa laskettiin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksesta kävi ilmi, että lakisääteisen eläkeiän alarajan lasku 65:sta 63:een laski voimakkaasti vanhuuseläkeikää eli aikaisti eläkkeelle jäämistä.
Eläkeuudistuksen myötä samalla myös suomalaisten yleisin vanhuuseläköitymisen ikä aleni 65:stä 63:een.
Tutkimuksessa selvitettiin taloudellisten kannustimien sekä lakisääteisen eläkeiän muutosten vaikutusta eläköitymispäätöksiin suomalaisessa vanhuuseläkejärjestelmässä, selviää tiedotteesta.
Eläkeuudistuksessa muutettiin myös taloudellisia kannustimia kuten karttumaprosentteja ja varhennusvähennyksiä, joiden tavoitteena oli nostaa yleistä eläkkeelle jäämisikää.
Korkeampi eläkekarttumaprosentti ennakkokäsityksen mukaisesti myöhensi eläköitymisikää samalla kun korkeampi työhistorian aikana karttunut eläke alensi sitä.
Taloudellisten kannustimien vaikutukset jäivät kuitenkin verrattain pieniksi suhteessa eläkeiän muutoksen vaikutukseen.
– Eläkejärjestelmää suunniteltaessa on tärkeää ottaa kannustimien lisäksi huomioon myös lakisääteisen eläkeiän vaikutus käyttäytymiseen. Myös niillä tavoilla, joilla eläkejärjestelmän muutoksista puhutaan ja tiedotetaan, voi olla vaikutusta. Nähtäväksi jää, miten paljon työnantajalla oli vaikutusta eläkkeelle jäämisessä, tiedotteessa todetaan.