Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY kertoo olevansa iloinen siitä, että lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota eläinten liikkumiseen hallituksen lakiesitysluonnoksessa eläinten hyvinvoinnista.
Arviointineuvosto toteaa maanantaina julkistetussa lausunnossaan, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä erilaisia vaihtoehtoja lain tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioida niihin liittyviä kustannuksia ja hyötyjä.
Esimerkiksi lypsylehmien kytkettynä pitäminen ja porsitushäkit sallitaan esitysluonnoksen perusteella taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Neuvoston mielestä näitä syitä pitäisi kuitenkin luonnoksessa selostaa tarkemmin. Luonnoksessa ei myöskään käsitellä vaikutuksia sille vaihtoehdolle, että parsinavetoista ja porsitushäkeistä luovuttaisiin.
Eläinten liikkumisen mahdollistaminen on ollut SEY:n tärkeimpiä tavoitteita lain valmistelun ajan.
– Parsinavetat ja porsitushäkit rajoittavat eläinten liikkumista ja eläinten perustarpeiden täyttymistä erittäin paljon. Esimerkiksi porsitushäkki sulkee eläimen paikalleen juuri silloin, kun eläimellä olisi suurin tarve liikkua ja rakentaa pesää, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli.
Arviointineuvoston näkemyksen mukaan esitysluonnoksessa tulisi myös käsitellä yhtäältä eläinten hyvinvointia parantavia tavoitteita ja toisaalta maatalouselinkeinon kilpailukykyä. Neuvosto kysyy, onko esimerkiksi tuonnin lisääntyminen ja tuotannon siirtyminen ulkomaille todennäköistä tai millaista brändihyötyä vapaammin liikkuvista tuotantoeläimistä voisi koitua.
– Maatalouselinkeino esittää faktana, että kilpailukyky huononee, mikäli eläinten hyvinvointivaatimuksia tiukennetaan. Meidän näkemyksemme mukaan taas eettinen tuotanto on suomalaisen maatalouden paras ja mahdollisesti ainoa tapa pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, Pulli toteaa.
Lausuntoja lakiesitysluonnokseen pyydettiin lähes 120 taholta ja lausuntoja saatiin 385 kappaletta. Arviointineuvoston mukaan luonnokseen on kirjattu kattavasti lausuntokierroksen havainnot, mutta niitä ei ole kommentoitu. Luonnoksen perusteella jää epäselväksi, miten palaute on otettu huomioon ja millä perustein mahdollisia muutoksia on tehty tai jätetty tekemättä.
– Kansalaisten on saatava koostettua tietoa lausunnoista ja lausuntojen perusteella tehdyistä muutoksista. On tärkeää kuulla perustelut erityisesti sille, miksi parannuksia eläinten hyvinvointiin on päätetty jättää tekemättä, vaikka asiantuntijalausunnot ja yleinen mielipide puoltaisivat muutoksia, Pulli painottaa.
Hän mukaansa uusi eläinsuojelulaki herättää kansalaisissa valtavaa kiinnostusta, mutta myös huolta.
– Suomalaiset haluavat parempaa eläinten suojelua, mutta lakiluonnos oli monelle suuri pettymys, Pulli arvioi.
Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että maatalousyrittäjille koituvia vaikutuksia on kuvattu monipuolisesti sisältäen määrällisiä arvioita, mutta yhteenlaskettujen kustannusten määrästä ei kuitenkaan saa riittävää käsitystä.
Esitysluonnoksen perusteella jää arviointineuvoston mukaan myös epäselväksi, miten esityksen aiheuttamat kustannukset jakautuisivat maatalousyrittäjien ja valtion välillä.