Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY:n mukaan EU-maataloustukien maksatusten viivästyminen asettaa tuottajat kohtuuttomaan tilanteeseen
– Maksatusten viivästyminen on täysin asiatonta. Ei ole kenenkään etu, että tuottajat ovat ahtaalla, ei eläinten eikä tuottajien. Tilanteesta kärsivät kaikki. Halpuutuskilpailu on johtanut tuottajahintojen laskuun. Eläintuotteiden hintoja voisi pikemminkin nostaa ja kaupan tulisi malttaa olla ottamatta osuutta hinnankorotuksesta. Säästynyt erotus tulisi palauttaa tuottajille, jotka voisivat käyttää sen eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, sanoo SEY:n puheenjohtaja Helinä Ylisirniö.
Hän toteaa myös, että Suomen 20 vuotta vanhaa eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Eläinten hyvinvoinnin tarpeista on saatu tutkimustietoa kiihtyvällä tahdilla nykyisen lain kirjoittamisen jälkeen. Ylisirniön mukaan vaarana on, että uuteen eläinsuojelulakiin ei tehdä todellisia eläinten hyvinvointiparannuksia kustannusten pelossa.
– Eläinsuojelulain uudistustarpeet eläintuotannossa ovat akuutteja. Eläimillä tulee olla lain suoma vapaus liikkua, toteuttaa keskeisimpiä lajityypillisiä tarpeitaan sekä oikeus asianmukaiseen kipulääkitykseen kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. Tuottajat eivät kuitenkaan saa yksin joutua korkeamman eläinten hyvinvoinnin maksumiehiksi. Kaupan, kuluttajien ja valtion on tultava vastaan, jotta tuotantoeläinten olot saadaan vastaamaan nykytietoa eläinten hyvinvoinnin tarpeista, sanoo Ylisirniö.
Hänen mielestään julkisten hankintojen kilpailutuksessa eläinten hyvinvointi täytyy nostaa kilpailukriteeriksi ja julkisilla hankinnoilla edistää eläinten hyvinvointia.
– Tavoitteen tulee olla, että eläintuotteista maksetaan riittävä hinta kattamaan eläinten hyvinvoinnin korkea taso.
– Investointitukien maksaminen eläinten hyvinvointia edistäville rakenteille ja eläinten hyvinvointikorvauksen kehittäminen helpottaisivat tuottajien ahdinkoa ja parantaisivat eläinten hyvinvoinnin tasoa, Ylisirniö sanoo.
Tuoreen eurobarometrin mukaan kuusi kymmenestä EU-kansalaisesta on valmiita maksamaan korkeammasta eläinten hyvinvoinnin tasosta. Yli puolet etsii kaupan hyllyiltä eläinten hyvinvointimerkintöjä.
– Muista toimenpiteistä huolimatta eläinsuojelulain on oltava korkeatasoinen, sillä se määrittää eläinten hyvinvoinnin vähimmäistason. Suomalaisten tuotantoeläinten korkea hyvinvoinnin taso voisi olla todellinen kilpailuvaltti, sanoo Ylisirniö.