Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta koskevaan ehdotukseen on kirjattu jo joitakin keskeisiä linjauksia. Niistä yksi on periaate eläimen itseisarvosta. Eläimiä olisi kohdeltava hyvin niiden itseisarvoa kunnioittaen. Lain tavoitteisiin halutaan lisäksi kirjata eläimen itseisarvoon perustuvan kunnioituksen lisääminen.
Voimassa olevassa eläinsuojelulaissa lähtökohta on tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen aiheuttamisen kielto. Uudessa eläinsuojelulaissa painotusta halutaan muuttaa niin, että ensisijaisena tavoitteena on eläimen hyvinvoinnin edistäminen ja eläimen mahdollisuus olennaisten käyttäytymistarpeidensa tyydyttämiseen.
– Tulossa on edistyksellinen ja moderni eläinsuojelulaki, lain kokonaisuudistuksen ohjausryhmää johtava maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoo.
Eläinsuojeluun liittyvää virkatyötä tehdään Suomen kunnissa sekä alue- ja keskushallinnossa yhteensä vajaat 70 henkilötyövuotta. Työhön saatiin lisäresursseja, kun eläinlääkintähuoltolain uudistamisen yhteydessä perustettiin valvontaeläinlääkärien virkoja. Valvontaeläinlääkärien 59 virassa tehdään tällä hetkellä hyvinvointityötä 46 henkilötyövuoden verran.
– Eläinten hyvinvointia edistävät myös päätoiminen eläinsuojeluasiamies ja kolme asiantuntijoista koostuvaa eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa, jotka seuraavat ja arvioivat eläinten hyvinvoinnin tasoa ja tekevät ministeriölle ehdotuksia sekä antavat lausuntoja päätöksenteon tueksi, Husu-Kallio kertoo.
Lisäksi julkisin varoin rahoitetaan Eläinten hyvinvointikeskuksen toimintaa, joka kansallisena eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkostona edistää eläinten hyvinvointivalvonnan ja -tutkimuksen yhteistyötä sekä tiedonvälitystä eläinten hyvinvoinnista. Kansliapäällikkö toteaa, että myös elinkeinon oma vastuullisuustyö tähtää tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseen.