Määrällinen elvytys on koko syksyn ajan ollut Euroopan keskuspankin kuuma peruna. Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Japanin keskuspankit ovat harjoittaneet suuressa mittaluokassa valtion velkakirjojen ostoja, joilla on kasvatettu keskuspankkien taseita ja siten liikkeellä olevan rahan määrää.
EKP:kin on harjoittanut poikkeuksellisia toimenpiteitä arvopapereiden ostossa euron arvon alentamiseksi ja inflaation vauhdittamiseksi, mutta QE:hen se ei ole taipunut – eikä taivu vieläkään.
Keskuspankin äänestyskäyttäytymisestä ei anneta tietoja julkisuuteen, mutta oletettavasti ainakin Saksa joidenkin muiden maiden lisäksi vastustaa määrällistä elvytystä.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghin torstain korkokokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa käyttämien äänenpainojen perusteella halua QE:n käynnistämiseen olisi.
Tiedotustilaisuudessa Draghilta kysyttiin QE:n laillisuudesta EKP:n mandaatin puitteissa. EU-lainsäädäntö nimittäin kieltää euroalueen valtioiden velkakirjojen suoran ostamisen.
– Kuvitteletteko te, että keskustelisimme jostakin, mikä olisi laitonta? Olisiko se parasta ajankäyttöä meille? Draghi tylytti toimittajaa.
– Valtion velkakirjojen ostaminen osuu selvästi mandaattimme rajojen sisäpuolelle, Draghi linjasi poikkeuksellisen selväsanaisesti.
Draghilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, vaatiko QE:n aloittaminen yksimielisyyttä neuvostossa.
– Me emme tarvitse yksimielisyyttä, Draghi vastasi.
Hän korosti, että EKP ei suvaitse pitkäaikaista poikkeamaa mandaatistaan, joka aiheuttaisi epätoivotun kiristämisen rahapolitiikassa.
Draghilta kysyttiin myös, minkälaisista arvopapereista neuvosto on keskustellut QE:n yhteydessä.
– Kaikista muista paitsi kullasta.
Hän kuitenkin lisäsi jatkokysymyksen yhteydessä, että ulkomaisten valuuttojen ostaminen ei myöskään tule kysymykseen.
Muotoilu tarkoittaa, että EKP on valmis myös euroalueen valtioiden velkakirjojen ostoon.
Euron kurssi nousuun
Omassa valmistellussa puheenvuorossaan Draghi kuitenkin kierteli kuumaa perunaa.
– Teknisiä valmisteluita on tehty uusille toimenpiteille, joita voidaan soveltaa sopivan ajan tullen, jos tarpeen, pääjohtaja Dragi sanoi.
Pääjohtajan mukaan EKP:n neuvosto arvioi uudelleen elvytystoimenpiteitä, taseen kasvua ja hintatason kehittymistä ”aikaisin ensi vuonna”.
– Jos osoittautuu tarpeelliseksi puuttua liian pitkäksi venyneen alhaisen inflaation jakson riskeihin, neuvosto on edelleen yksimielinen sitoumuksessaan käyttää lisää epätavanomaisia toimenpiteitä mandaattinsa puitteissa, Draghi muotoili puheenvuorossaan.
EKP on aloittanut katettujen velkakirjojen ja omaisuusvakuudellisen arvopapereiden osto-ohjelman. Ensi viikolla käynnistyy uusi TLTRO-kierros eli pitkän aikavälin kohdennettu pankeille suunnattu jälleenrahoitusohjelma edullisin ehdoin.
Markkinat ovat kuitenkin kuumeisesti odottaneet, milloin EKP aloittaisi täysimääräisen rahapoliittisen elvytyksen, jossa se ostaisi euroalueen valtioiden velkakirjoja taseensa kasvattamiseksi ja inflaation kiihdyttämiseksi.
Euroopan keskuspankin johtokunta päätti pitää ohjauskorkonsa ennallaan, 0,05 prosentissa.
EKP ennustaa tämän vuoden inflaatioksi euroalueella 0,5 prosenttia, vuodelle 2015 0,7 prosenttia ja vuodelle 2016 1,3 prosenttia.
Draghi syytti hitaasta inflaatiosta etenkin öljyn hinnan alenemista.
Keskuspankin inflaatiotavoite on pitää inflaatio lähellä mutta alle kahden prosentin. Näin ollen tavoite ei täytä EKP:n omaa inflaatiotavoitetta tulevina vuosina.
Euron kurssi ja euromaiden pitkän aikavälin velkakirjojen korot lähtivät nousuun EKP:n korkopäätöksen ja Draghin tiedotustilaisuuden aikana.
