Talousnäkymien heikennyttyä huomio on Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan siirtynyt Euroopan keskuspankin EKP:n tulevista koronnostoista siihen, tarvitaanko lisäelvytystä ja miten EKP voisi sitä tarjota.
EKP sulki maaliskuussa käytännössä koronnostojen mahdollisuuden pois ainakin vuoden loppuun asti ja kertoi uusista pankeille tarjottavista rahoitusoperaatioista, joista ensimmäinen nähdään syyskuussa.
– Ensisijaiset keinot muuttaa rahapolitiikkaa ovatkin tällä hetkellä koronnostojen lykkääminen yhä kauemmas tulevaisuuteen ja rahoitusoperaatioiden ehtojen muokkaus. Entä jos nämä keinot eivät riitä, von Gerich kysyy blogissaan.
Hän muistuttaa, että Saksan teollisuuden näkymiä mittaavan ostopäällikköindeksin tilauskomponentti on alittanut jo velkakriisin pohjat ja on alimmillaan sitten globaalin finanssikriisin. Euroalueen pohjainflaatio puolestaan luiskahti alimmalle tasolleen lähes vuoteen maaliskuussa ja on kaukana keskuspankin tavoitteesta. Pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksetkin ovat laskeneet jo ali niiden tasojen, joilla EKP päätti kiihdyttää velkakirjaostojaan vuonna 2016.
– Tässä ympäristössä EKP päätyneekin harkitsemaan lisäkoronlaskujen mahdollisuutta uudelleen. Yksin lisäkoronlaskuillakaan tuskin saadaan aikaan kovin suurta elvyttävää vaikutusta, mutta ne voisivat olla jälleen osa useista toimista koostuvaa elvytyspakettia, von Gerich pohdiskelee.
EKP on hänen mukaansa ollut vahvasti sitä mieltä, että negatiiviset korot toimivat. Pankin pääjohtaja Mario Draghi vihjasi viime viikolla, että EKP pohtii mahdollisia toimia, joilla voidaan vähentää negatiivisten korkojen sivuvaikutuksia säilyttäen korkojen elvyttävän vaikutuksen.
– Jos talous- ja inflaationäkymät heikkenevät lisää, EKP:kin saattaa vielä laskea korkoaan. Kun mikään eri riitä, pitää yrittää tehdä vielä enemmän, von Gerich arvioi.