Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi suitsii Financial Timesissa julkaistussa kolumnissaan sääntelyä, joka hänen mukaansa jäytää Euroopan talouskasvua. Sääntelyn rinnalla Yhdysvaltain mahdolliset tariffit vaikuttavatkin nappikaupalta.
Euroalueella ei viime vuonna juuri nähty talouskasvua, ja Donald Trumpin tariffit uhkaavat hyydyttää orastavan kasvun tänä vuonna. Draghin mukaan aneemiselle tilanteelle on kaksi syytä, joiden korjaaminen edellyttäisi radikaalia muutosta.
Ensimmäinen syy on Draghin mukaan EU:n kyvyttömyys puuttua tarjonnan rajoituksiin. Nämä rajoitukset ilmenevät niin raskaana sääntelynä kuin kaupankäynnin esteinä maiden välillä.
– Nämä ovat paljon vahingollisempia kuin mitkään tariffit, jotka Yhdysvallat voisi asettaa. Niiden haitalliset vaikutukset kasvavat ajan kanssa, Draghi sanoo.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että Euroopan sisäiset kaupan esteet vastaavat 45 prosentin tariffeja teollisuudessa ja 110 prosentin tariffeja palveluissa. Nämä käytännössä kutistavat sitä markkinaa, jossa eurooppalaisyritykset voivat toimia. Kauppa EU-maiden välillä on yli puolet pienempää verrattuna Yhdysvaltain osavaltioihin.
Tilannetta ei auta se, että sääntely kohdistuu enemmän palveluihin – siis juuri siihen toimialaan, jonka osuus taloudesta on kasvamassa.
Samaan aikaan sääntely on hidastanut eurooppalaisen teknologiasektorin kehitystä ja tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi tietosuoja-asetus GDPR:n arvioidaan leikanneen eurooppalaisten teknologiayritysten voittoja jopa 12 prosentilla.
– Yhteenlaskettuna Eurooppa on käytännössä nostanut tariffeja rajojensa sisällä sekä lisännyt 70 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta tuottavan alan sääntelyä, Draghi harmittelee.
Koska sisämarkkinoita ei ole saatu kunnolla avattua, on Eurooppa joutunut panostamaan vientiin. Vuodesta lähtien 1999 jälkeen kansainvälisen kaupan osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 31 prosentista 55 prosenttiin, kun Yhdysvalloissa luku kasvoi vain 23:sta 25:een ja Kiinassa 34:stä 37:ään.
Kotimaisen kasvun sijaan Euroopan on siis täytynyt etsiä markkinoita muualta, koska EU:n sisämarkkinoita ovat jäytäneet sisäiset rajoitteet.
– Tästä oli hyötyä globalisoituvassa maailmassa, mutta nyt siitä on tullut haavoittuvuus, Draghi linjaa.
Toinen syy, joka hidastaa talouskasvua Euroopassa, on Draghin mukaan maanosan vahva kyky sietää heikkoa kysyntää. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kuluttajakysyntä on ollut kehittyneiden maiden matalimpia.
Heikko kysyntä on vahvistanut Euroopan positiivista kauppatasetta, mutta samalla hidastanut tuottavuuden kasvua. Kun kysyntä sakkaa, heikkenee myös yritysten intressi investoida tuotekehitykseen.
Vertailun vuoksi, Yhdysvalloissa valtion on pumpannut talouteen yhteensä 14 biljoonaa euroa finanssikriisin jälkeen. Euroopassa luku on 2,5 biljoonaa.
Mutta onko mitään tehtävissä? Draghi on optimistinen.
– Hellittämätön pyrkimys tarjontarajoitteiden purkamiseen auttaisi innovatiivisia aloja kasvamaan sekä vähentämään kaupan avoimuutta ohjaamalla kysyntää takaisin kotimarkkinoille luomatta kuitenkaan kaupan esteitä, Draghi sanoo.
– Samaan aikaan aktiivisempi finanssipolitiikka tuotantoinvestointien kasvattamisen muodossa auttaisi kauppataseen ylijäämän alentamisessa sekä lähettäisi yrityksille vahvan signaalin investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Muutos ei olisi helppo. Se edellyttäisi Euroopalta perustavanlaatuista muutosta ajattelutavoissa.
Draghin mukaan Eurooppa on tähän asti keskittynyt yksittäisiin kansallisiin tavoitteisiin huomioimatta niiden kollektiivista hintaa. Julkisia varoja on säästetty velkaantumisen pitämiseksi kurissa. Sääntely on laajennut kansalaisten suojelemiseksi. Samalla tavalla sisäiset kaupan esteet ovat jäänne ajalta, jolloin kansallisvaltio muodosti politiikanteon rungon.
– Nyt on selvää, että tällainen toiminta ei ole tuonut vaurautta eurooppalaisille, tervettä julkista taloutta tai edes kansallista toimivaltaa, jota uhkaa nyt ulkomailta tuleva paine, Draghi sanoo.
– Siksi tarvitaan radikaalia muutosta.
Draghin kolumnia kommentoi viestipalvelu X:ssä myös kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola.
Aaltolan mukaan kyseessä on eräänlainen paradoksi. EU asettaa yliregulaatiollaan sisäisiä tulleja omille tuotteilleen.
– Draghi on oikeassa, että samaan aikaan ovet ovat auki erityisesti Kiinan tuotteille, Aaltola pohtii.
Yksi paradoksi. EU asettaa yliregulaatiollaan sisäisiä tulleja omille tuotteilleen. Draghi on oikeassa, että samaan aikaa ovet ovat auki erityisesti Kiinan tuotteille. pic.twitter.com/f5uxTFyh6J
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) February 14, 2025