Euroopan keskuspankki (EKP) esittää, että EU:n koronapandemian vuoksi luodusta elpymisrahastosta tehtäisiin pysyvä työkalu, Financial Times kertoo.
– Vaikka tämä keksintö onkin kertaluontoinen, voisi siitä ottaa oppia talous- ja rahaliitolle, jolta puuttuu yhä ylikansallisella tasolla pysyvä fiskaalinen kyky makroekonomiseen vakauttamiseen syvissä kriiseissä, EKP:n keskiviikkona julkaisemassa arviossa muotoillaan.
EKP:n mukaan elpymisrahasto kertoo poliittisesta valmiudesta luoda yhteinen fiskaalinen työkalu, kun sellaista tarvitaan.
Velkarahasta koostuva elpymisväline on 750 miljardin suuruinen. Summasta jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Rahoitusmarkkinoilta hankittu pääoma maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä.
EKP:n arvion mukaan 390 miljardin euron avustusrahoitus hyödyttää nettona erityisesti Kroatiaa, Bulgariaa ja Kreikkaa. Myös Portugali ja Romania ovat suurimpien hyötyjien joukossa. EKP huomauttaa paketin auttavan myös Espanjaa ja Italiaa, joiden arvioidaan olevan pahiten epidemiasta kärsivien maiden joukossa.
Kroatian ja Bulgarian kohdalla avustukset merkitsevät EKP:n laskelman mukaan nettona yli kymmentä prosenttia suhteessa niiden kriisiä edeltäneeseen bruttokansantuotteeseen. Kreikka on hyötymässä noin yhdeksän prosenttia.
Paketin ”kärsijät” ovat EKP:n mukaan erityisesti pakettia vastustaneet niin kutsutun nuukan nelikon maat, eli Itävalta, Tanska, Ruotsi ja Hollanti. Niistä kunkin menetykset vastaavat nettona noin kahta prosenttia vuoden 2019 bruttokansantuotteesta. Suomen ja Saksan häviöt ovat arviossa lähes samaa luokkaa.
EKP arvioi maiden saamaa hyötyä vähentämällä saaduista tuista niiden maksuosuudet tukien rahoittamiseen tarvittavasta ylimääräisestä EU-velasta.
Suomi saa avustuksista noin kolme miljardia euroa. Suomen maksuosuus niistä on taas tulevina vuosikymmeninä noin 6,6 miljardia euroa. Varat kerätään korotettuina EU-jäsenmaksuina.
Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann varoitti hiljattain laajojen kriisipakettien vaikutuksista. Weidmannin mukaan elpymisrahasto voi luoda ”velkailluusion” ja johtaa sellaiseen vaikutelmaan, ettei EU-tason velalla ole väliä tai että sitä voi käyttää fiskaalisäännöistä luistamiseen.
– [Elpymisrahaston] tulisi pysyä selvästi määriteltynä kriisitoimena eikä avata ovea pysyvälle EU-velalle, Weidmann vaati.
