Taloustutkijat peräänkuuluttavat hallitukselta toimia työllisyyden parantamiseksi ja rakenteellisia muutoksia työmarkkinoille. Hallitus sorvaa valtion talousarviota budjettiriihessä elokuun lopulla.
Taloustutkijat odottavat riihestä päätöksiä, joilla voitaisiin helpottaa muuttamista työn perässä ja kannustaa vastaanottamaan tarjottuja töitä. Tällaisia toimia olisivat työttömyysturvajärjestelmän päivittäminen ja varainsiirtoveron poisto.
– Tarjontapuolella voisi edelleen katsoa työttömyysturvajärjestelmää ja sen porrastusta. Siitä on nyt yhteinen käsitys työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työttömyysturvasta ei varsinaisesti pyritä säästämään rahaa, mutta voisi katsoa, onko raha mahdollisimman tehokkaasti käytettyä. Aika paljon tutkimustulosta on sen suuntaisesti, että työttömyysturvan alkuvaiheessa verrattain iso tuki, joka sitten pienenee ajan mittaan, on hyödyllinen työllisyyden kannalta ja omiaan vähentämään työttömyyttä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä toteaa.
Varainsiirtoveron poisto helpottaisi asunnon myymistä, jotta töihin voisi lähteä toiselle paikkakunnalle. Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen Jukka Pirttilän mukaan varainsiirtoveron poisto on asia, josta taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä.
– Alueellisia kannustinloukkuja voi tulla, jos työpaikkoja syntyy kasvukeskuksissa, eikä ihmisten ole kannattavaa muuttaa johtuen kalliista asuntojen hinnoista sekä siitä, että oma asunto on hankala saada kaupaksi syrjäseuduilla. Varainsiirtoveron poisto on sellainen asia, josta taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä. Jos mietitään, miten verotulokertymä korvattaisiin, niin kiinteistöveron nosto olisi mahdollista, Pirttilä sanoo.
Työn tarjontaa lisääväksi ehdotukseksi Etlan Vihriälä nostaa lisäksi maahanmuuttajien työharjoittelun.
– Meille on tullut aika paljon maahanmuuttajia tai pakolaisia ja heidän tuottavuutensa on varsin heikko. Siksi on vaikea kuvitella, että he työllistyisivät normaaleilla työehdoilla. Pohtisin sitä mahdollisuutta, että voitaisiinko heille luoda jonkinlainen harjoittelumekanismi, jossa työvoimakustannukset jäisivät pienemmäksi kuin työehtosopimusten mukaiset palkat. Tämä olisi tietysti tilapäinen, mutta niin kauan kuin heidän tuottavuutensa on selvästi heikompi kuin muun työvoiman, niin heille voitaisiin maksaa pienempää korvausta.
Kilpailukykysopimuksen kannustimeksi suunnitellut veronalennukset ja pitkän aikavälin säästöpäätökset ovat vieneet ekonomistien mukaan mahdollisuuksia elvytykseen. Työllisyyden parantaminen elvyttämällä ei siis tällä haavaa onnistu.
– Iso ongelma on se, että finanssipolitiikassa ei ole varsinaista elvytysvaraa, jos halutaan pitää kiinni julkisen talouden sopeuttamisesta. Silloin täytyy koettaa katsoa sekä menojen että tulojen rakennetta sekä rakenteellisia uudistuksia ja sääntelyyn liittyviä asioita laajalla pensselillä, sanoo Vihriälä.
Pirttilä toivoo, että budjettiriihessä mietitään tarkemmin, mitä pelimerkkejä hallituksella on käsissään.
– Hallitus päätti ansiotulojen verotuksen kevennyksistä osana kilpailukykysopimusta, mikä toki vaikuttaa finanssipolitiikan kokonaisuuteen. Siksi olisi hyvä selventää syksyn budjettiriihessä, millaisia paineita päätökset kilpailukykypaketin aikaansaamiseksi tuovat muulle finanssipolitiikalle.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyys Suomessa 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa.