Ekonomistit pelkäävät Suomen jäävän kilpailijoista jälkeen, Yle uutisoi. Ylen laatimaan kyselyyn vuoden 2022 tärkeimmistä talouspoliittisista toimista on vastannut 16 johtavaa talouselämän asiantuntijaa. Vastanneista enemmistö nostaa esille työllisyyden parantamisen alkaneen vuoden akuutiksi haasteeksi, mutta ekonomistit toivovat Sanna Marinin (sd.) hallitukselta myös panostuksia innovaatioihin ja tutkimukseen.
– Tuottavuuden kasvun nopeuttaminen edellyttäisi koulutusasteen uudelleen saamista nousuun, muut ovat menneet tai menemässä Suomesta ohi, sanoo Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala on samoilla linjoilla. Hän viittaa Suomen Pankin arvioon siitä, miten inhimillisen pääoman rapautuminen iskee tulevaisuudessa talouden kasvutrendiin.
– Suomen päällimmäinen ongelma ei ole, ettemmekö palautuisi koronakriisistä verrattain nopeasti vaan se, että talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on aivan liian vaatimaton.
Ennen kaikkea ekonomistit peräävät hallitukselta nyt työllisyystoimia.
– Tämä hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä muun muassa työvoimapalveluja lisäämällä. Näitä toimia pitäisi täydentää työttömien kannustinloukkuja purkamalla nyt kun avoimia työpaikkoja on ennätysmäärin, toivoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Osa vastaajista uudistaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa työllisyyden parantamiseksi.
– Tärkeimmäksi talouspoliittiseksi toimeksi nostan sosiaaliturvan uudistamisen. Meillä on parhaassa työiässä olevista, 25–59-vuotiaista, aivan liian suuri joukko kokonaan työvoiman ulkopuolella, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Helsingin yliopiston työelämäprofessori, koronakriisin taloudellisia vaikutuksia vuonna 2020 selvittäneen työryhmän puheenjohtajana toiminut Vesa Vihriälä pitää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tärkeänä, mutta suhtautuu epäillen parlamentaarisen työryhmän esittämän rahoituslain läpimenoon hallituksen kehysriihessä.
– Kehyksessä ei ole juurikaan liikkumavaraa ja kehyksen rikkominen toistamiseen saman hallituskauden aikana romuttaisi kehysmenettelyn uskottavuuden.
– Tärkein asia on vahvistaa pidemmän ajan kasvun edellytyksiä yhtäältä parantamalla innovaatiojärjestelmää ja toisaalta vahvistamalla työvoiman tarjontaa. Edellisen osalta julkisen TKI-panostuksen lisääminen ja tehokas kohdentaminen on a ja o, Vihriälä sanoo Ylen kyselyssä.