Talouselämän haastattelemien ekonomistien mielestä Suomen talous tarvitsee veronkevennyksiä. Asialla on merkitystä, vaikka taso ei olisikaan suuri, sillä kansantaloudellisesti merkitys voi korostua psykologisten tekijöiden kautta.
Elinkeinoelämän keskusliittoa edustava Penna Urrila ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioivat lehdelle, että valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) laatima budjettiehdotus ja tavoite 35 000 uudesta työpaikasta ovat realistisella pohjalla. Urrilan mukaan se kuitenkin vaatii uudistusten lisäksi kannustusloukkujen poistamista.
Kritiikkiä ekonomistit antavat kuitenkin veronkevennysten ja velkaantumisen pysäyttämisen välillä tasapainottelusta.
– Budjetti on tuomassa sadan miljoonan euron kevennyksen myös eläkeläisten verotukseen. Tälle on vaikea löytää taloudellisia perusteita, koska työn ja etuuksien verokohtelua pitäisi muuttaa työtä suosivaksi, Urrila toteaa.
Urrila korostaa kommenteissaan erityisesti hallituksen lievän elvyttämisen linjaa, jonka tavoitteena on kasvun ylläpitäminen lyhyellä aikavälillä. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on hänen mukaansa saatava taittumaan.
Sundin mukaan hallitus on toiminut periaatteitaan vastaan veronkevennysten kohdistamisessa. Hän epäilee puheiden ja tekojen ristiriitaisuuden taustalla olevan pelko seuraavista vaaleista.
– Kevennys oli tarkoitus suunnata palkansaajille, jotka suostuivat nollaratkaisuun ja uhrasivat kilpailukyvyn alttarille myös työaikaa ja lomarahoja. Nyt kevennystä valuu ainakin 100 miljoonaa tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden verotuksen keventämiseen. Samalla heikennetään työnteon kannustimia, hän toteaa haastattelussa.
Sundin mukaan hallitus ”lisää vauhtia ja jarruttaa samaan aikaan”, eikä hän ole valmis antamaan toimista hyvää arvosanaa.
– Hallitusohjelman keskeisin tavoite velkaantumisvauhdin kääntämisestä laskuun on lyhyellä aikavälillä onneton linjaus. Hallitus on sitonut omia talouspoliittisia käsiään. Nyt sidokset hieman hetkeksi höllenivät. Hyvä niin, hän summaa.