Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmallin tarkoituksenmukaisuus jakaa ekonomistien mielipiteitä.
Ekonomistikoneen kysymykseen vastanneista ekonomisteista vain viidennes (21 %) pitää Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistukseen sisältyvää rahoitusmallia tarkoituksenmukaisena.
Eri mieltä on hieman enemmän, 22 prosenttia vastaajista. Suurin osa taloustieteilijöistä on kuitenkin kannastaan epävarmoja (31 %) tai vailla mielipidettä (26 %).
Ekonomisteille esitettiin väite: ”Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä rahoitusmallista puuttuvat tuottavuuden kasvuun ja kustannusten hillintään kannustavat elementit.
Helsingin yliopiston emeritusprofessorin Tapio Palokankaan mielestä ”rahoitusmalli on vieläkin sekava ja keskeneräinen”.
– Rahoitusmalli ei ota riittävästi huomioon kuntien ja alueiden kovin erilaisia lähtökohtia, vaan ikään kuin pakottaa ainakin osan kunnista ehkä kohtuuttomiinkin sopeutustoimiin. Vaarana ei ole ainoastaan kuntien eriarvoistumisen kasvu, vaan myös osaamisen, esimerkiksi erikoissairaanhoidon, rapautuminen tai kuoleminen, Turun yliopiston professori Jouko Vilmunen näkee.
Verotusoikeus kannustaisi maakuntia kustannusten hillintään
Professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta katsoo, että esitetty rahoitusmalli voi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja tuoda hyvinvointialueille turvaa kustannusten vaihtelua vastaan.
– Tähän tarkoitukseen pääosin valtionrahoitukseen perustuva rahoitusmalli on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Toisaalta taloustieteellinen kirjallisuus puoltaa vahvasti verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille (tai maakunnille) valtionrahoituksen ohella, koska verotusoikeus eli osavastuu rahoituksesta luo paremmat kannusteet kustannusten hillintään, Mika Kortelainen kirjoittaa.
Hänen mukaansa sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta parempaan ratkaisuun päästään valtionrahoituksen ja verotusoikeuden yhdistelmällä kuin kummallakaan näistä yksinään.
Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Teemu Lyytikäinen pitää valtionosuuksien ja maakuntaveron yhdistelmää parempana kannusteiden näkökulmasta.
– Ilman verotusoikeutta maakunnilla ei ole mahdollisuutta jakaa esimerkiksi tuotannon tehostamisen tai sairauksien ennaltaehkäisyn kautta saavutettuja säästöjä takaisin maakunnan veronmaksajille, Teemu Lyytikäinen huomauttaa.
Maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan ja sen kaavaillaan tulevan voimaan 2026.