– On tervetullutta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkijat ovat tarttuneet kotitalousvähennyksen taloudellisiin vaikutuksiin tutkimuksen muodossa (HS 25.1.), toteavat Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
He korostavat, että lukuisten epävarmuustekijöiden takia yksi tutkimus ei kuitenkaan vielä kerro lopullista totuutta.
– Julkisuudessa tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ovat mielestämme liioiteltuja. Tutkimuksessa esitettiin, että kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta, Kotamäki ja Kuismanen kirjoittavat.
Tutkimus nojaa muun muassa Suomen ja Ruotsin vertailuun vuosina 2007–2016. Tarkemmin ottaen tutkijat olettavat, että Suomessa ja Ruotsissa siivouksen ja remontoinnin toimialat olisivat kehittyneet samalla tavalla noina vuosina ilman kotitalousvähennyksen muutoksia.
Ruotsissa kotitalousvähennys tuli voimaan vuonna 2007, mutta jo vuoden 2008 loppupuolella finanssikriisi alkoi tuntua. Vuonna 2009 Suomen kansantalous supistui yli kahdeksan prosenttia, mutta Ruotsin vain runsaat neljä prosenttia. Lisäksi Suomessa korotettiin vuonna 2009 vähennyksen enimmäismäärää.
– Ovatko Suomi ja Ruotsi siis vertailukelpoisia tässä yhteydessä? Emme ole täysin vakuuttuneita, Kotamäki ja Kuismanen toteavat.
– Kun huomioidaan tutkimusasetelman epävarmuus, voi kysyä, ovatko tulokset riittävän luotettavia. Esimerkiksi kotitalousvähennys vaikutti noin yhteen prosenttiin remontoinnin toimialan myynnistä. Mittaluokan ollessa pieni jää se helposti satunnaisvaihtelun peittoon. Ei ole selvää, että tältä osin puutteellinen tutkimusasetelma mahdollistaa tutkimustulosten luotettavan arvioinnin.
Kaksikko muistuttaa, että tutkimuksessa myös tarkastellaan varsin lyhyttä aikaväliä.
– Mutta sekä Ruotsista että Suomesta tiedämme, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto on laajentunut hitaasti. Esimerkiksi Ruotsissa kotitalousvähennystä käytti vuonna 2007 vain noin 50 000 kotitaloutta, kun vuonna 2011 luku oli 400 000 ja vuonna 2017 jo 900 000. Lyhyeen aikaväliin keskittyminen antaa väärän kuvan vaikutuksen suuruudesta.
– Lisäksi on huomioitava, että tutkimus perustuu pitkälti tilastolliseen lyhyen aikavälin tarkasteluun. Mutta dynaamisempiakin vaikutuskanavia on. Vaikka vähennyksen vaikutus olisikin lyhyellä aikavälillä pieni, siitä huolimatta ihmisten käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, ja se valuu ennen pitkää myös kulutukseen.
Kotamäen ja Kuismasen mukaan Ruotsissa on myös tehty tutkimusta, joka antaa toisen kuvan. Anne Kolmodinin vuonna 2019 julkaistussa raportissa käytettiin samanlaista ekonometrista lähestymistapaa kuin mitä PT:n ja Vattin tutkijat ovat käyttäneet.
– Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen käyttöön ottaminen vuonna 2007 lisäsi yritysten liikevaihtoa merkittävästi sekä nopeutti tuottavuuden kasvua. Työllisyyden arvioitiin lisääntyvän 8 500 henkilöllä. Tulokset siis eroavat merkittävästi samantyyppisestä tutkimusasetelmasta huolimatta, Kotamäki ja Kuismanen sanovat.
– Mielestämme Vattin ja PT:n ansiokkaasta ja sinänsä tervetulleesta tutkimuksesta ei voida vielä tehdä luotettavia johtopäätöksiä kotitalousvähennyksen käyttäytymisvaikutuksista.