Euroopan toiveet paluusta talouskasvuun vuonna 2026 perustuvat pitkälti Saksan tuhannen miljardin euron velkarahoitteiseen infrastruktuuri- ja puolustusinvestointipakettiin, selviää Financial Timesin tekemästä ekonomistikyselystä.
Haastatellut 88 ekonomistia ovat kuitenkin jakautuneet arvioissaan Saksan finanssipoliittisen vedon vaikutuksesta Euroopan kasvuun.
FT:n kyselyn mukaan euroalueen talouskasvun odotetaan olevan ensi vuonna 1,2 prosenttia ja nopeutuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2027.
Viime vuoden FT:n kyselyssä ekonomistien ilmaisemat huolet EKP:n liian hitaasta korkojen laskemisesta näyttävät nyt aiheettomilta.
– Kaiken kaikkiaan olemme olleet positiivisesti yllättyneitä kasvun sinnikkyydestä vuonna 2025, arvioi SEB:n ekonomisti Pia Fromlet FT:lle.
Optimistien mukaan finanssipoliittinen elvytys vahvistaa taustalla olevaa kestävyyttä ensi vuonna. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich, joka on yksi optimistisimmista vastaajista ja jonka vuoden 2026 kasvuennuste on 1,5 prosenttia, arvioi että ”yksityisellä kulutuksella on paljon potentiaalia yllättää ylöspäin”.
OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen on vieläkin toiveikkaampi ja ennustaa ”[Euroopan] pohjoisen paluuta”.
Ekonomistien näkemyksissä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että EKP on saanut inflaation takaisin hallintaan. Kolme neljäsosaa vastaajista odottaa EKP:n pitävän keskeisen talletuskorkonsa muuttumattomana 2 prosentissa vuoden 2026 loppuun asti.
Kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, että Berliini pystyy lunastamaan tavoitteensa.
– Lisääntyneet valtion menot vauhdittavat mekaanisesti Saksan kasvua, mutta keskeinen kysymys on, johtaako se laajempaan elpymiseen, arvioi MUFG Bankin ekonomisti Henry Cook.
Skeptikkojen mukaan miljardien eurojen uusi velka voisi päätyä rahoittamaan hyvinvointia ja muita juoksevia menoja uusien investointien sijaan, kun taas puolustukseen osoitetuilla rahoilla saattaa olla vain rajallinen vaikutus kasvuun.
– Jokainen, joka odottaa Saksan talouden merkittävää nousua vuonna 2026, tulee todennäköisesti pettymään, varoitti Aberdeenin ekonomisti Felix Feather.
Niukka enemmistö kyselyyn vastanneista ekonomisteista uskoo, että yli puolet tullien kokonaisnegatiivisesta vaikutuksesta on jo toteutunut.
Yhdysvaltain osakemarkkinoilla puhkeava tekoälykupla voisi myös vaikuttaa Euroopan kasvuun.
– Yhdysvaltain teknologiayhtiöiden arvostusten jyrkkä korjausliike on edelleen suurin maailmanlaajuinen riski, varoitti Christian Schulz, Allianz Global Investors -yhtiön pääekonomisti.
Yhdysvaltain osakkeiden jyrkkä lasku ja dollari ”heijastuisivat myös Eurooppaan”, mikä saattaisi nostaa hallitusten ja yritysten lainakustannuksia.
– Jonkinlaisen finanssikriisin riski, joka leviää Yhdysvaltojen talouteen ja muiden maiden rahoitussektoreille ja talouksille, on suuri ja kasvava, arvioi OECD:n entinen pääekonomisti ja konsulttiyritys Independent Economicsin osakas John Llewellyn.
Jotkut ekonomistit hahmottelevat optimistisempia skenaarioita, kuten Ukrainan sodan päättymistä. Jos rauhansopimus olisi uskottava ja Ukrainalle edullinen, se voisi vähentää merkittävästi geopoliittista epävarmuutta ja parantaa luottamusta.
Tässä skenaariossa energian hinnat voisivat laskea samalla kun investoinnit ja vienti kasvaisivat. Yhdessä valtion finanssipoliittisen elvytyksen ja kotitalouksien korkeiden säästämisasteiden mahdollisen kääntymisen kanssa tämä voisi jopa laukaista ”Euroopan renessanssin”, sanoi UBS:n ekonomisti Reinhard Cluse.
