Valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän toinen raportti koronaviruskriisin jälkihoidosta ei yllättänyt ekonomisteja, kertoo Kauppalehti. Talouden pelastustoimien ja elvytyksen jälkeen tarvitaan kipeitä päätöksiä valtion menojen leikkaamisesta tai tulojen lisäämisestä.
Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo lehdessä, että tyly arvio tilanteesta voi auttaa siten, että kriisin jälkihoidon taakse saadaan näin helpommin poliittista sitoutumista.
– Kun ruvetaan tekemään muita kuin mukavia päätöksiä menojen lisäämisestä ja elvytystoimista, tuen saaminen voi olla vaikeaa, hän toteaa.
Uusitalon mukaan raportissa on hyvää myös se, että siinä todetaan ääneen julkisen talouden tarvitsevan seitsemän miljardin euron vahvistuksen tulevaisuudessa, jos velkasuhteen kasvu halutaan pysäyttää.
– Kyse ei siis ole edes velan lyhentämisestä, vaan siitä, että sen kasvu pysähtyisi noin 90 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta, Uusitalo sanoo.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaumin mukaan koronakriisistä tulee ennusteiden perusteella pahempi kuin finanssikriisistä. Pankin arvion mukaan Suomen kestävyysvaje oli ennen koronakriisiä lähes viisi prosenttia. Nyt sen umpeen kurominen on entistä vaikeampaa.
– Työikäisten määrä vähenee väestön ikääntymisen vuoksi, ja siksi yhä useamman pitäisi olla töissä, jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja saadaan säilytettyä, Obstbaum sanoo Kauppalehdelle.
Jos julkistaloutta halutaan tasapainottaa vain työllisyyspolitiikalla, vaatisi se 240[nbsp]000 uutta työllistä.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan sopeutustoimista eli menojen leikkauksista tai veronkorotuksista olisi hyvä päättää ajoissa.
– Näin kotitaloudet ja yritykset osaavat varautua siihen, mitä tuleman pitää, hän sanoo.