Euroalue kasvoi tänä vuonna odotuksia paremmin. Ekonomistit odottavat, että ensi vuonna talouskasvu jatkuu likimain yhtä suurena.
Financial Timesin ekonomistikyselyssä useimmat haastatelluista 31 johtavasta ekonomistista odottaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin liikkeelle laittamien uudistusten edesauttavan euroalueen talouden kasvua.
Osa kyselyyn vastanneista näki Macronin uudistukset keskeisimpänä kasvua vauhdittavana tekijänä euroalueella ensi vuonna. Toiset toppuuttelivat, että uudistusten vaikutukset tulevat näkyviin vasta vähitellen. Suorien vaikutusten sijaan ekonomistit näkivät keskeisimmäksi tekijäksi luottamuksen paluun Ranskan talouden suorittamiskykyyn.
Macron onnistui ajamaan jo syyskuussa läpi suuren työnlainsäädäntöuudistuksen, jossa yrityskohtaisesta työehtojen sopimisesta tehtiin pääsääntö, kun työehdoista sopiminen oli sitä ennen Ranskassa hyvin keskitettyä. Ensi vuoden budjetin osalta Ranskassa poistettiin varallisuusvero ja pääomatuloverolle asetettiin yksi veroprosentti aiemman progression sijaan.
Muutama ekonomisti mainitsee positiivisena kehityksenä myös Macronin agendalla olevan euroalueen kehittämisen tiiviimmäksi talousunioksi olettaen, että Angela Merkel saa muodostettua Saksaan uuden talousintegraatiolle myönteisen hallituksen.
Suurimpana riskinä talouskehitykselle ekonomistit pitävät Italian parlamenttivaaleja maaliskuussa.
Enemmistö ekonomisteista odottaa, että Euroopan keskupankki lopettaa määrällisen elvytyksen ohjelmansa ensi vuonna. Siitä huolimatta ekonomistit eivät odota inflaation nousevan EKP:n tavoitteeseen, vaan keskimäärin odotetaan 1,5 prosentin inflaatiota.
Ekonomistien ennusteiden keskiarvo ensi vuoden talouskasvuksi on 2,3 prosenttia. EKP:n viimeisimmän ennusteen mukaan tämän vuoden talouskasvu oli 2,4 prosenttia euroalueella.