Vain viisi prosenttia Ekonomistikoneeseen vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen esitys sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
Eri mieltä on 38 prosenttia vastaajista. Enemmistö eli 57 prosenttia on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.
Ekonomistien mielestä erityisesti rahoitusmallin kannustinvaikutuksissa on vielä kehitettävää. Kommenteissa todetaan, että sote-uudistuksen rahoitusmalli tähtää lähinnä syntyneiden kustannusten hoitamiseen. Tällöin hyvinvointialueilla ei ole kannustimia säästöihin, kehittämiseen, tehostamiseen, innovointiin tai laadun parantamiseen.
Epäilyksiä herättää myös se, miten hyvin valtio pystyy ohjaamaan hyvinvointialueita kustannustehokkaaseen toimintaan ja sitoutumaan budjettikuriin.
Maakuntavero jakaa mielipiteet
Taloustieteilijöistä 32 prosenttia arvioi, ettei sote-uudistuksessa syntyville itsehallinnollisille hyvinvointialueille pitäisi antaa verotusoikeutta.
Maakunnallisen verotusoikeuden kannalla on 42 prosenttia ekonomisteista, kun taas runsas neljäsosa (27 %) on kannastaan epävarmoja tai vailla mielipidettä.
Maakuntaveroa puoltavat ekonomistit toteavat kommenteissa, että ilman verotusoikeutta kannustimet kustannustehokkaaseen palveluiden järjestämiseen jäävät hyvinvointialueilla vähäisiksi.
Verotusoikeutta vastustavat taas huomauttavat, että rahoituksesta merkittävä osa tulee joka tapauksessa jatkossakin valtiolta.
Osa ekonomisteista on myös huolissaan rikkaiden ja köyhien hyvinvointialueiden syntymisestä ja alueiden epätasa-arvoistumisesta, jos verotusoikeus alueille sallitaan.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat.