Ekonomistikoneen taloustieteilijät ovat myös huolissaan aluevaltuustojen mahdollisuuksista tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Vain yksitoista prosenttia taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että on perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ekonomisteista 63 prosenttia torjuu väitteen, ja 28 prosenttia ei osaa sanoa tai on vailla mielipidettä.
Ekonomistien mielestä palvelutuotannosta ei pitäisi tehdä ideologista kysymystä. Palveluntuottajat voivat olla myös yksityisiä, kunhan julkinen valta huolehtii, että palvelut tuotetaan kansalaisille laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti.
– Yksityinen tuotanto kirittää julkista, jonne on muuten vaikea luoda riittävästi kannustimia tuottavuuden parantamiseen, kiteyttää kommentissaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kolmannes (36 %) taloustieteilijöistä katsoo, että sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä myös julkisten toimijoiden kesken.
Eri mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %) mutta asiasta epävarmojen osuus on suurehko (32 %) ja viidennes (20 %) on vailla mielipidettä.
Varmuuspainotetuissa vastauksissa enemmistö lisäisi kilpailua julkisten toimijoiden välillä.
– Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on näyttöä erityisesti siitä, että kilpailu julkisten toimijoiden välillä on hyödyllistä. Toisaalta Suomesta evidenssiä ei vielä ole, joten lisää tutkimusta tarvitaan. Kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei julkisten toimijoiden välistä kilpailua kannata nykytiedon valossa lähteä kieltämään, Ekonomistipaneelin raadin jäsen, professori Kaisa Kotakorpi toteaa.
Aluevaltuustojen kannustimet vähäisiä
Tammikuussa Suomessa järjestetään ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot.
Vain kaksi prosenttia taloustieteilijöistä pitää aluevaltuustojen kannustimia ja vaikutusmahdollisuuksia tehostaa ja parantaa alueidensa toimintaa hyvinä.
Enemmistö (52 %) on eri mieltä. Kommenteissaan moni taloustieteilijä mainitsee verotusoikeuden puuttumisen olennaisena kannustinongelmana.
Pulmallisena pidetään myös valtion hyvinvointialueisiin kohdentamaa sääntelyä, joka rajoittaa mahdollisuuksia räätälöidä palveluita ja hyödyntää yksityistä sektoria.